Kymmenvuotinen seutuyhteistyö kiteytyi uudeksi kuntien yhteiseksi strategiaksi

Tampereen seutu pelaa yhteen

Runsas viikko sitten Tampereen alueen kunnat ja yhteistyökumppanit kokoontuivat vuoden 2016 Seutufoorumiin kuulemaan alueellisen yhteistyön tilasta ja näkymistä. Tärkeänä osana käsiteltiin juuri laadittua seutustrategiaa, joka on lajissaan hyvin harvinainen Suomessa. Sillä pyritään ohjaamaan Tampereen kaupunkiseutua kansainväliseksi älykkään kasvun keskukseksi.
Tampereen kaupunkiseutu, seutufoorumi, kaupunkiseutustrategia, Jarkko Sorvanto

Ylöjärven kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto käsitteli Seutufoorumissa keinoja, joilla Tampereen seutu aikoo kohentaa kykyään pärjätä taloudellisessa kilpailussa. (Kuva: Juhani Pohjonen)

Avauspuheenvuorossaan Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen hahmotteli toimintaympäristöä, jossa seudun kunnat rakentavat yhteistyötään.
– Olemme strategiaa tehdessämme osanneet varautua muutokseen, joka on meille kaikille yhteinen. Toimintakenttäämme muokkaavat etenkin globaalilla tasolla Pariisin ilmastosopimus ja Yhdysvaltojen presidentinvaalit, kansallisesti maakuntauudistus ja paikallisesti juuri hyväksytty raitiotien rakentaminen Tampereelle, Ikonen kuvailee.
– Näitä vasten olemme määritelleet asioita, joiden uskomme vahvistavan elinvoimaamme, hän jatkaa.
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia korostaa erityisesti kilpailukyvyn lisäämistä, kasvulle kestävää rakennetta sekä uudenlaista, yhteisöllistä kunnan ja kaupunkiseudun roolia.
– Olemme nähneet tulevaisuutemme kansainvälisenä, mutta uskomme, että kunta on jatkossakin ihmisen arjen tärkein taso, Ikonen painottaa.
Strategia on nyt lausuntokierroksella kunnissa. Suunnitelma on kommentoitavissa myös sivustolla tampereenseutu.fi.
Pormestarin mukaan kulunut vuosi on yhdistänyt Tampereen seudun kuntia, kun ne ovat terävöittäneet edunvalvontaansa varsinkin maan hallituksen maakuntauudistuksen varalta.
– Olemme yksituumaisesti vaatineet kaupunkiseudun aiempaa parempaa huomiointia. Olemme jatkossa valmiita huolehtimaan seutuna esimerkiksi elinkeinojen ja työllisyydenhoidon tehtävistä, jotka on läheisyysperiaatteen mukaisesti parasta hoitaa seututasolla, Ikonen terävöittää.
Tampereen seutu on Ikosen mukaan ollut Suomessa edelläkävijä, kun se on jo kymmenen vuoden ajan luonut yhteisesti tietä kohti menestyvää kapunkialuetta.
– Tietooni ei ole tullut, että muilla kaupunkiseuduilla tehtäisiin vastaavaa tulevaisuuspohdintaa.
Kunnat tavoittelevat yhteistyöllään tietysti hyötyjä. Nämä saattavat kuitenkin välillä vaihdella tai jakautua epätasaisesti.
– Pitkäjänteisellä työllä hyödyt kuitenkin tasautuvat ja kaikki voittavat, Ikonen valaa uskoa.

Lisää elinvoimaa

Tampereen kaupunkiseutu, seutufoorumi, kaupunkiseutustrategia, Anna-Kaisa Ikonen

Tampereen pormestarin Anna-Kaisa Ikosen mukaan tämä vuosi on yhdistänyt Tampereen seudun kuntia, kun ne ovat terävöittäneet edunvalvontaansa varsinkin maan hallituksen maakuntauudistuksen varalta. (Kuva: Juhani Pohjonen)

Noin seuraavalle viidelle vuodelle laadittu kaupunkiseutustrategia rakentuu kolmen kärjen varaan. Näistä yksi on kilpailukyvyn lisääminen.
– Ajattelemme, että kilpailukyky tarkoittaa kykyä selviytyä taloudellisissa kilpailun olosuhteissa, Ylöjärven kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto määrittelee.
Strategiassa kilpailukyvyn katsotaan rakentuvan hyvän saavutettavuuden, houkuttelevan osaamisympäristön, monipuolisen elinkeinorakenteen sekä aluetaloutta vahvistavan yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikan varaan.
– Kaikkiin näihin liittyy vahvasti kansainvälisyys niin yritysten, maahanmuuton, matkailun kuin ihmisten kontaktienkin osalta. Emme näe sitä uhkana vaan haluamme olla aktiivisesti mukana edistämässä kansainvälisyyttä, Sorvanto kuvailee.
Strategialla pyritään vahvistamaan Tampereen seudun kytkeytymistä muihin kasvualueisiin. Tämä tarkoittaa paitsi nopeita juna- ja valtatieyhteyksiä myös suoria kansainvälisiä lentoreittejä. Hiljattain Air Baltic kertoi avaavansa keväällä uuden yhteyden Tampereelta Riikaan.
– Lentoliikennettä on kehitetty Tampereen seudulla uudella mallilla noin puolentoista vuoden ajan ja tätä jatketaan todennäköisesti tulevina vuosina, Sorvanto kommentoi.
Oppimisympäristön osalta kaupunginjohtaja näkee uuden Tampere 3 -korkeakoulun merkittävänä vahvistuksena.
– Tällainen monialainen korkeakoulu on kansallisesti aivan uusi hanke ja jopa kansainvälisesti hyvin erityinen. Se lisää alueen vetovoimaa ja auttaa houkuttelemaan varsinkin kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita seudulle, Sorvanto painottaa.
Seutustrategia nojaa vahvasti monipuoliseen elinkeinorakenteeseen. Siinä varoitetaan liiallisen erikoistumisen riskeistä aluetaloudelle ja yrityksille, mutta Sorvanto nimeää tiettyjä kärkialoja, joilla Tampereen alueen kunnat tavoittelevat johtajuutta Suomessa.
– Cleantech sekä kiertotalous ovat tällaisia. Ne kietoutuvat vahvasti myös Ylöjärveen erityisesti Kolmenkulman yritysalueen myötä. Nokian puolella nämä alat ovat jo hyvässä vauhdissa, Sorvanto toteaa.
Myös digitalisaatio ja älykkään teknologian vahva lanseeraaminen ovat Sorvannon mukaan paljon esillä.
Työllisyydenhoidon palveluissa kaupunkiseutu ottaa vastuuta esimerkiksi arvioimalla päätöstensä yritysvaikutuksia – käytäntö, joka otettiin ensiksi käyttöön Ylöjärvellä –  ja vahvistamalla aluetaloutta hankintapolitiikassaan.

Kestävä ja vireä

Tampereen kaupunkiseutu, seutufoorumi, kaupunkiseutustrategia, Timo Aro

Aluetutkija Timo Aron mukaan neljä suurinta kaupunkiseutua kasvaa seuraavan 15 vuoden aikana yli 300 000 asukkaalla. Myös Tampereen seudulla on jossain vaiheessa edessä se, että iso osa tulijoista on vieraskielisiä. (Kuva: Juhani Pohjonen)

Muina kärkinä seutustrategian visiossa ovat kestävän kasvun rakenne ja vireä ympäristö. Ensiksi mainittua tavoitellaan muun muassa tukeutumalla kaupunkimaisilla alueilla joukkoliikenteeseen ja älykkäisiin ratkaisuihin. Kulkuväylien yhteyteen halutaan keskittää myös palvelut ja kohtuuhintaiset vuokra-asunnot.
Kaavoituksella tavoitellaan riittävää ja monipuolista asuntotarjontaa. Myös syntyville ja kasvaville yrityksille räätälöidään yhtenäisiä ja kansainvälisesti vetovoimaisia sijoittumisympäristöjä.
Vireä yhteisö ja sen asioiden ratkaisu on tarkoitus rakentaa kuntien, asukkaiden, yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden tiiviin vuorovaikutuksen varaan. Niin ikään kuntalaisten palveluja kehitetään avaamalla ne kunta- ja hallintorajojen yli sekä yhtenäistämällä niihin liittyviä käytäntöjä.
Strategia on nyt kunnissa lausuntokierroksella. Jarkko Sorvannon mukaan asiakirja hyväksyttäneen tammikuun aikana kunnallisvaltuustoissa. Kaupunginjohtaja ei odota mullistuksia enää tässä vaiheessa, koska kunnallishallitukset ovat olleet vahvasti mukana strategian laadinnassa koko prosessin ajan.
– Sen sijaan toivon, että yhteistyön pelisäännöt luettaisiin kunnissa huolella läpi ja ne sisäistettäisiin kunnolla. Näin yhteistoimintamme voisi jatkossa perustua aidosti esimerkiksi luottamukselle ja aktiivisuudelle, Sorvanto sanoo.

Seutu kasvaa…

Kaupunkiseutujen tulevaisuudesta tilaisuudessa luennoinut aluetutkija Timo Aro korostaa, että suurten kaupunkialueiden kasvu on tosiasia eikä tunneasia.
– Koko maan kehittäminen ja suurten kaupunkiseutujen kehittäminen eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, hän terävöittää.
Kaupunkialueiden kasvu on maailmanlaajuinen ilmiö, ja nykyään kaupungeissa elää enemmän ihmisiä kuin maaseudulla. Suomessa kaupungistuminen alkoi myöhään mutta eteni nopeasti.
–  Politiikassa kaupunkiseuduilla on perinteisesti ollut ohut rooli. Varsinkin suurten kaupunkien kehittäminen on ollut enemmän hillitsevää ja reaktiivista kuin kannustavaa ja proaktiivista, Aro vertaa.
Nykyisin puolet suomalaisista asuu kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla ja 20 suurinta aluetta kattavat neljä viidesosaa koko maan asukkaista.
– Kaikilla keskeisillä tunnusluvuilla, kuten työpaikkojen, korkean koulutusasteen suorittaneiden, uusien asuntojen ja vieraskielisten määrällä, suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osuus on noin 70–85 prosenttia, Aro alleviivaa.
Suunta ei näy olevan muuttumassa, vaan kaupunkiseudut kasvattavat kokoaan suhteessa muuhun maahan entisestään tulevaisuudessa. Vuosina 2016–2030 väestö kasvaa eniten jo ennestään suurimmilla alueilla eli Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla.
– Yhteensä näiden väestölisäys voi olla jopa 300 000–350 000 uutta asukasta, Aro valaisee.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Tampereen seudulla tämä tarkoittaisi noin 2 500 ihmisen vuotuista väestönkasvua.
Vieraskielisten ihmisten eli äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamen kieliä puhuvien määrä on kasvanut isosti vuodesta 1990 lähtien, 25 000:sta 330 000:een. Tampereen seudulla vieraskielisiä on koko kaupunkiseudulla alle viisi prosenttia, mutta pääkaupunkiseudulla vastaava lukema on 15 prosenttia.
– Jälkimmäisen on ennustettu kasvavan 5–10 prosenttiyksiköllä vuoteen 2030 mennessä. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla suurin osa väestölisäyksestä ei johdukaan enää maan sisäisestä muuttoliikkeestä vaan maahanmuutosta, Aro huomauttaa.
– Tampereen seudun kehyskaupungeissa vastaavaa ei vielä näy, hän ynnää.
Nopea väestönkasvu luo aina painetta kunnallisten palveluiden järjestäjille, mutta tulijoissa on myös valtavasti potentiaalia alueen kuntataloudelle, elinkeinoelämälle ja vireydelle.
– Jossain kohtaa myös Tampereen sedulla täytyy varmaankin nähdä, että vieraskieliset muuttajat ovat seuraava iso mahdollisuus.

…ja liikkuu

Suurten keskittymien lisäksi oleellista on myös tarkastella, miten sulavasti työ- ja liikematkalaiset sekä matkailijat pystyvät liikkumaan seuduille ja niiden välillä.
– Erityisesti nopeiden liikenneyhteyksien merkitys korostuu jatkossa entisestään. Työmarkkina-alueiden välillä pitää pystyä liikkumaan riittävän lyhyessä ajassa. Ylärajana voi pitää tunnin matkaa tai 100 kilometrin etäisyyttä, Timo Aro kuvailee.
Tampereelta mitattuna 60 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu tällä hetkellä  575 000 asukasta. Kiintoisa huomio on, että määrä on isompi kuin koko Pirkanmaan asukasluku. 100 kilometrin etäisyydellä elää puolestaan reippaasti yli 700 000 ihmistä, ja tällä alueella on 200 000 työpaikkaa.
Aron mielestä matka-ajasta on tulossa yhä tärkeämpi mittari välimatkaan verrattuna, varsinkin kun matka-aikojen odotetaan kutistuvan seuraavan 15 vuoden aikana.
– Turun ja Helsingin välille on suunnitteilla nopea, tunnin mittainen junayhteys. Tietojeni mukaan myös Tampereen ja Helsingin välillä on myös käynnissä keskustelut kolmannen raiteen lisäämisestä, Aro juttelee.
Myös seutujen sisäisten joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien sekä toimivien matkaketjujen luominen korostuu.
– Liikennepoliittisilla ratkaisuilla voidaan stimuloida aluekehitystä, kun helpotetaan ihmisten pääsyä niille seuduille, joille he haluavat jo muutenkin hakeutua, Aro kiteyttää.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana varsinkin Tampereen ja Turun seutujen kehä on laajentunut ja yhä useammat ympäryskunnat ovat päässeet osallisiksi alueen kasvusta, hän lisää.
Internettalous ja uudet työn tekemisen muodot eivät Aron mukaan ole ainakaan vielä kuitenkaan lisänneet ihmisten riippumattomuutta ajasta, paikasta ja etäisyyksistä.
– Kasvokkaisten kontaktien, jakamisen ja yhteisöllisyyden merkitys on korostunut entisestään, Aro huomauttaa.

Vahva imago

Taloustutkimus tekee parin vuoden välein selvityksiä suomalaisten muuttohalukkuudesta. Kyselyt perustuvat ihmisten mielikuviin, mutta niiden taustalla on omat syynsä.
– Muistaakseni Tampere on ollut jokaisessa 2000-luvun tutkimuksessa kärjessä useilla mittareilla. Viimeisimmässä kyselyssä vastaajien kokonaismielikuvat olivat selvästi parhaimmat Tampereesta, Timo Aro mainitsee.
Tutkimuksen perusteella yksittäisistä kaupungeista Tampereelle voisi ajatella muuttavansa kaikkein suurin osa vastaajista. Kun osallistujia pyydettiin nimeämään kaupunkeja, joihin he eivät missään nimessä voisi muuttaa, Tampereen mainitsi kaikkein pienin joukko.
– Tampereen lisäksi toinen kestomenestyjä on ollut Jyväskylä. Näistä kaupungeista selvästi koetaan, että niihin on helppo tulla, siellä on helppo olla ja niihin on helppo jäädä, Aro kertoo.
Aluetutkijan mukaan on melko hankala sanoa tarkkoja syitä, miksi juuri näillä kaupungeilla on hyvät ja pysyvät imagot.
– Mutta maineen lisäksi ihmisten asumisvalintoihin vaikuttavat tietysti työ- ja koulutusmahdollisuudet, alueen sijainti liikenneyhteyksiin nähden sekä pehmeät seikat,  kuten alueen kulttuuri, ilmapiiri, identiteetti ja omaleimaisuus, Aro listaa.
Ylöjärven kaupunginjohtajan Jarkko Sorvannon mielestä kaupunkiseudun pitää käyttää vahvaa imagoa hyödykseen esimerkiksi terävöittämällä viestintäänsä alueen mahdollisuuksista muuttoa harkitseville.
– Yritysten houkuttelemisessa Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiöllä Tredealla on puolestaan merkittävä rooli, Sorvanto alleviivaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?