Uusi lähestymistapa nuorten päihdekasvatukseen

05.10.2016 10:00

Sivistyslautakunnan jäsenen roolissa olen saanut tutustua kaupunkimme nuorten tilanteeseen. Olen jutellut eri toimialojen edustajien kanssa ja kuullut heiltä huolestuttavia viestejä, kuinka esimerkiksi nuuskan käyttö on lisääntynyt voimakkaasti nuorten keskuudessa. Samoin nuuskan välittäminen on yleistynyt, vaikka aine on laitonta.
Nuuskaa ei mielletä terveyshaitaksi, koska se ei näy eikä haise. Nykyään nuuskaa saa vielä jopa maustettuna, jolloin käyttöön koukuttuminen on nuorelle entistä suurempaa.
Lisäksi kannabiksen käyttöön suhtaudutaan huolestuttavan kevyesti. Tähän lienee syynä kannabismyönteinen kirjoittelu etenkin somessa. Nuoret eivät osaa olla lähdekriittisiä, tai sitten he eivät halua olla sitä. Netistä on aina helppo löytää omaa kantaansa vahvistava teksti, jos lähdekritiikki unohdetaan.
Koulu kantaa huolta tästä ongelmasta. Valistusta käydään monin tavoin läpi koko koulun ajan. Samoin varmasti vanhemmat tekevät parhaansa omien lastensa päihdekasvatuksen osalta. Viesti ei vain tunnu menevän perille.
Tänä syksynä julkaistiin uusi opetussuunnitelma. Tämän OPSin keskeisin sisältö painottaa oppilaan roolin vahvistamista opetuksessa. Opettajien luentomainen opetustyyli on jäämässä historiaan. Myös ainerajat on tarkoitus häivyttää uuden OPSin myötä. Aletaan opettaa kokonaisuuksia yli ainerajojen.
Itselläni heräsi ajatus, miten uutta OPSia voitaisiin hyödyntää myös nuorten päihdekasvatuksen osalta. Omalta kouluajaltani on jäänyt mieleen, miten tätä aihetta käsiteltiin eri oppiaineissa. Terveystiedontunnilla käytiin asiat siltä osin, mitä terveydellisiä haittoja päihteet aiheuttavat samoin biologian tunnilla sivuttiin näitä aiheita. Asiat opetettiin siinä järjestyksessä kuin ne kirjoissa olivat, eivätkä samaa aihetta käsittelevät kappaleet esimerkiksi terveystiedossa ja biologiassa koskaan kohdanneet.
Päihteiden käyttö ja sen vaikutukset on laaja kokonaisuus. Siihen sisältyy muutakin kuin biologiaa ja terveystietoa. Päihteiden pitkäaikainen käyttö aiheuttaa päihderiippuvuutta, joka puolestaan on kemiallinen tapahtuma. Päihteillä on terveydellisiä haittoja ja ne alentavat fyysistä kuntoa.
Lisäksi päihteiden väärinkäyttö aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia. Päihteet vaikuttavat myös sosiaalisiin suhteisiin. Päihdekasvatuksessa voitaisiin siis yhdistää hyvin monia oppiaineita: kemia, biologia, terveystieto, liikunta, yhteiskuntaoppi, psykologia sekä tunne- ja vuorovaikutustaidot.
Lisäksi aiheeseen liittyvää sanastoa voitaisiin opiskella samanaikaisesti kielten tunneilla. Jos opetuksessa vielä hyödynnettäisiin netistä haettua tietoa, voitaisiin ryhmissä opettajan ohjauksessa miettiä myös lähdekriittisyyden merkitystä tiedon haussa.
Opetuskokonaisuuden kruunaisi tietenkin vielä kotoa välitettävä valistus, mutta yhtä tärkeää olisi huomioida myös se, että urheileva oppilas saattaa saada negatiivisen mallin harrastuksensa parista. Auktoriteettina toimivien aikuisten täytyisi pystyä tukemaan tätä valistusta omalla esimerkillään. Nuuska huulessa toimiva valmentaja välittää tahtomattaankin nuorille myönteisen asenteen nuuskaa kohtaan.
Päihteiden käyttö kiehtoo nuoria, mutta harva ymmärtää niiden käytön todelliset seuraukset. Jos asia käytäisiin kouluissa laaja-alaisesti läpi, samalla aikuisen kanssa asioita pohtien eri kannalta, saattaisi nuorten ajatus ainakin jossain määrin muuttua kriittisemmäksi päihteiden käytön osalta.
Haastankin nyt ylöjärveläiset yläkoulujen opettajat sekä nuorten parissa toimivat työntekijät ja valmentajat miettimään, miten uutta OPSia voitaisiin hyödyntää päihdekasvatuksen osalta.
Vanha terveysvalistus ei pure tämän päivän nuoriin. Nuoret hakevat tietoa netistä osaamatta arvioida lähteen luotettavuutta. Opetuksessa tulisi nyt kiireesti miettiä, mitä uutta tietoa ja lähestymistapaa tähän ongelmaan olisi kehiteltävissä.
Tieto päihderiippuvuudesta on lisääntynyt, mutta onko sitä osattu tuoda oppikirjojen sivuille?
Nyt on myös opettajilla mahdollisuus lähteä etsimään oppilaiden kanssa uutta tietoa ja näkökulmaa tähän yhteiskuntamme suureen ongelmaan laaja-alaisesti yli ainerajojen. Aineopettajat, ottakaa koppi tästä!

LEENA TÖRMÄLÄ
Kaupunginvaltuutettu
Sivistyslautakunnan jäsen
Keskusta