Suomenhevosen kunniaksi liputtivat reilu viikko sitten ne, jotka ymmärtävät kansallishevosemme mittaamattoman merkityksen. Kurulainen Mauno Saarijärvi kiteytti kantaattiin suomenhevoselle kaiken olennaisen.
”Saa kansa tää olla kiitollinen – niin sodan kuin rauhan työstä; rauhan työstä. Olet nostanut Suomen puutteen yöstä.”
+++++
Riitta-Marja Leinonen kuvailee väitöskirjassaan Suomenhevosen tarina – palvelijasta terapeutiksi osuvasti kahden liinaharjan, Jukan ja Rommin, kautta suomenhevosemme vaiheita sodan, jälleenrakennuksen ja nykyajan kuvastimessa.
Liinakko-ori Jukka syntyi vuonna 1934, ja siitä kasvoi yksi pitäjän suurimmista hevosista. ”Ukkini kasvatuksessa siitä tuli lauhkea käsitellä. Se oli kiltti ja kärsivällinen hevonen, jonka jaloissa lapset saattoivat leikkiä ja sillä ratsastaa.”
Sitten syttyi talvisota. Vielä ei kutsu käynyt pientilan ainoalle hevoselle, joka veti halkoja ja heinäkuormia selkä märkänä kotirintaman naisten apuna sotatalven paukkupakkasissa.
Jatkosotaan seitsemänvuotias Jukka määrättiin soppakanuunan vetäjäksi ”töpinään”. Hevonen palveli lähes viisi vuotta keskellä jyrinää ja pauketta, kunnes se palautettiin arkana ja koville äänille säikkynä kotikonnuilleen.
+++++
Kun isäntä joutui vielä Lapin sotaan, sarkatakkiseen ajuriin tottunut lujasuinen hevonen totteli nopeasti perheen teini-ikäisen tyttären Sirkan ohjia. Sotahevosesta sukeutui viisas työhevonen, joka katsoi tarkasti kupeilleen ja nykäisi liikkeelle vasta, kun kuorma oli valmis ja Sirkka kyydissä.
Jälleenrakennuksen vuosina Jukka veti monet talvet tukkikuormia savotoilla ja oli muina aikoina pientilan töissä. Siinä kaiken aherruksen lomassa, 20-vuotiaana, Jukka veti arvokkaasti Sirkan sulhasineen vihkikirkkoon.
+++++
Vuonna 1987 syntyneen Rommi-nimisen ravurin kautta Riitta-Marja Leinonen peilaa urheilullisen suomenhevosen tarinaa. Juoksijan suvussa oli niin Eri-Aaroni, Murto kuin Lohdutuskin, mutta yli 70 starttia ja muutama tonni palkintorahaa eivät vakuuttaneet omistajaa, joka halusi luopua hevosesta. Sen verran sydäntä oli mukana, ettei kuusivuotiasta ravihevosta laitettu niin sanotusti kiertoon vaan se myytiin ratsuksi.
Kansallisen tason kouluratsastusuran jälkeen Rommi ansaitsi kauransa terapiaratsuna. Siinä sivussa tuli SM-pronssi vammaisratsastuksessa.
Vielä 25-vuotiaana veteraanina ratsu oppi laukanvaihdot ja passagen eli ravin paikallaan.
Itsevarma ja Topeliuksenkin kuvailema vahvatahtoinen suomenhevonen tietää arvonsa. Karsinaa lähestyvälle höristään tuttavallisesti, mutta jos porkkanoita tai muita herkkuja ei tipu, luimistellaan heti.
Jorma Marttala
