Olen samaa mieltä monen asiantuntijan kanssa Suomea vaarallisesti sisältä päin nakertavasta myötätunnon puutteesta.
Armotonta, henkisestä rimanalituksesta toiseen johtavaa aikaamme leimaa kaikkien ”sota” kaikkia vastaan. Perusturvallisuuden järkkyminen on johtanut itsekkääseen kuppikuntamentaliteettiin, eikä Suomen katajainen tarina yhdistä enää kansaa.
+++++
Onneksi pimenevään syksyyn nousee vielä lyhdynkantajia, sillä ”ihminen on myötätuntoinen peto”, niin kuin amerikkalainen psykiatri George E. Vaillant lajitovereitamme luonnehtii.
Ihmistä, menestyvää ja yhteisöllistä eläintä, kannattelee keskeisesti kahdeksan myönteistä tunnetta: usko, toivo, rakkaus, empatia, ilo, anteeksianto, kunnioitus ja kiitollisuus.
Tälle filosofialle rakentaa toiveikkaasti kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi, joka työryhmineen sai Tekesiltä yli miljoonan euron rahoituksen myötätunnon tutkimiseen ja virittämiseen Suomen työyhteisöjen sisälle.
Myötätunto luo ympärilleen hyvän kehän. ”Hyvä ihminen on hyvinvoiva ihminen, joka kantaa huolta myös muista. Hän tajuaa minun hyvän ja sinun hyvän välisen ehdottoman riippuvuuden.”
Uraauurtavan hankkeen tuloksista kuullaan sopivasti Suomen itsenäisyyden juhlavuonna.
+++++
Ihmisen myötätunnon kehittymistä ja oppimista on tutkittu maailmalla paljon, mutta vasta nyt empatiasta haetaan uutta nostetta myös työelämään.
Tutkimuksen kärjessä etenee tohtori Monica Worline, joka johtaa Stanfordin yliopistoon Kaliforniaan perustettua myötätuntolaboratoriota.
Tutkijat tietävät, että ihmiset puhuvat kolme kertaa enemmän kielteisistä kuin myönteisistä asioista. Tämä kierre pitäisi kääntää toisinpäin. Työyhteisöjen esimiehet ovat avainasemassa, eikä työtovereidenkaan keskinäistä empatiaa sovi väheksyä.
Kriittinen palaute tulee antaa suoraan mutta ystävällisesti. Myötätuntoiset johtajat tarttuvat nopeasti epäkohtiin eivätkä salli kielteisen ilmapiirin tarttumista ja leviämistä työyhteisössä.
+++++
Myötätuntoisempaan työelämään tähtäävä suomalainen hanke seurailee maailmanlaajuisia arvotrendejä niiden vanavedessä. Työpaikkojen uusjaossa korostuvat erityisesti palvelualat ja tietotyö. Luovuus, ihmisten kohtaamiset, tärkeimpien yhteisten arvojen jakaminen ja sosiaaliset ihmissuhdetaidot jyräävät tulevaisuudessa kylmän voitontavoittelun. Ainakin sopii toivoa.
Tutkimuksessa selvitetään, mitä myötätunto merkitsee yrityksille ja miten sitä vahvistetaan organisaatioissa.
Anne Birgitta Pessi korostaa, että myötätunnosta, tiedosta ja toimintavalmiudesta ihminen ammentaa syvintä mahdollista merkitystä elämälleen.
”Myötätunnossa on ainesta jopa keskeiseksi inhimillisen ja taloudellisen kasvun lähteeksi tulevaisuudessa.”
Jorma Marttala
