Vähemmistön ehdoilla

29.06.2016 08:48

Mahdollisimman yksinkertainen ja samalla hauska tapa tehdä päätöksiä on seuraava Lasse Lehtisen suusta kuultu. Jos ei ole kunnolla aikaa perehtyä tiettyyn asiaan, niin hän katsoo nopeasti Erkki Tuomiojan mielipiteen asian tiimoilta. Sen jälkeen Lasse on täysin päinvastaista mieltä. Voidaan sanoa, että vähemmistö vaikuttaa asiaan.
Vakavammin puhuen yhteiskunnan järjestelmät ja päätökset eivät aina kohtele pieniä ja hiljaisia oikeudenmukaisesti. Ajan niukkuus on realiteetti asioiden valmistelussa, ja jopa pienet lisäykset enemmistön päätöksiin ovat aina inhimillisen esteen takana. Ne, joilla menee hyvin, saavat aina äänensä kuuluviin.
Raadollinen esimerkki avun todellisista tarvitsijoista on iso liikenneonnettomuus. Uhreista se, jolla on voimakkain valitus, niin hän ei välttämättä ole suurimman ensiavun tarpeessa. Hiljaisimmilla on todennäköisesti se suurin hätä. Tämä sama periaate pätee myös yhteiskunnassa laajemmin. Perinteiset mielenosoitukset voivat olla huijausta tai sitten eivät. Sosiaalisen median mylläkät syntyvät ja kuolevat nopeasti. Harvoin niistä mitään pysyvää jää jäljelle.
Vähemmistöön voi luokitella vaikka sosioekonomisen aseman perusteella. Työttömyys on sekä yksilön että koko kansantalouden kannalta ei-toivottu tilanne. Työehtosopimusneuvottelut tosin käydään muiden kuin työttömien ehdoilla. Lisäksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen on tuskaisen hidasta. Työtä ei aina kannata ottaa vastaan.
Samoihin työmarkkinaneuvotteluihin liittyy se, että yrittäjiä ei voi pitää hiljaisena joukkona. Silti jostain syystä he eivät ole mukana Suomen tärkeimmissä neuvottelupöydissä, vaikka kiistattomasti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on se paras potentiaali työllistämiseen. Vuorineuvoksille voisi kertoa, että bilateraalikauppa Neuvostoliiton kanssa on päättynyt aikoja sitten. Vanhaa valtaa voi pitää yllä tietyn aikaa, mutta ei määräämättömästi.
Vähemmistöön kuuluu myös, jos asuu eri lailla kuin enemmistö. Arjen tarpeet voivat olla täysin erilaisia eri asuinpaikkojen mukaan. Silti päätöksiä voidaan tehdä sen enemmistön turvin. Sulle, mulle -ajattelu on tavallaan hyvä, mutta auttamattoman vanhanaikainen poliittinen periaate. Oikeampi tapa ajatella asioista on sekä-että. Vähemmistöä on mahdollista sortaa ilman, että siitä on enemmistölle mitään hyötyä.
Etujen ajamisessa äänekkyys tai nyrkki pöydässä aiheutetut desibelit eivät voi olla perustana päätöksille. Miten sitten yhteiskunnan hiljaiset huomioidaan? Hyvä kysymys, johon ei taida olla yleispätevää vastausta. Jopa yhden ja saman elinkeinon sisällä isot toimijat ovat miehittäneet edunvalvonnan keulapaikat. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, kun sanoo saman rallin jatkuvat entisellään.

marko@markotaipale.fi