Ambulanssi Kurussa enää 12 tuntia vuorokaudessa

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) valtuusto päätti viime viikon maanantaina, että ensi vuodesta lähtien Kurun ambulanssin ympärivuorokautinen valmius puolittuu. Jatkossa apu tulee öiseen aikaan Ruovedeltä.
ambulanssi, terveyskeskus, Kuru

Ensi vuoden alusta lähtien Kurun ambulanssi on valmiudessa vain päiväaikaan. PSHP:n valtuuston kokouksessa Kurun ambulanssin puolesta taistelivat ylöjärveläiset Pekka Hietaniemi, Ritva Hämeenoja, Jussi Kytömäki ja Leena Mankkinen. (Arkistokuva: Ville Mäkinen)

PSHP:n valtuusto päätti viime viikon maanantaina vuosien 2017 ja 2018 ensihoidon palvelutasosta. Äänestettävinä oli kolme eri mallia, joista hallitus esitti valtuustolle mallia kaksi, jossa korjataan Pirkanmaan alueen pahimmat epäkohdat. Tämä tarkoittaa palvelujen paranemista muualla Pirkanmaalla paitsi Kurussa ja Kihniössä. Niissä ambulanssin toiminta-aika lyhenee 12 tuntiin. Uusi malli tuo Ylöjärvelle lisäkustannuksia 110 000 euroa vuodessa.

Esityksestä keskusteltaessa valtuustossa ehdotettiin, että esitys hyväksyttäisiin sillä muutoksella, että Kihniön ja Kurun yksiköt jatkaisivat ympärivuorokautisessa valmiudessa. Asiasta äänestettiin, mutta lopulta alkuperäinen ehdotus meni läpi selvällä äänten enemmistöllä.

– Ylöjärveläiset äänestivät tietysti ambulanssin puolesta, mutta hävisimme, kurulainen PSHP:n valtuuston jäsen Ritva Hämeenoja harmittelee.

Ylöjärven kaupunki ei voi valittaa päätöksestä, sillä sairaankuljetuksen vastuu on siirretty muutama vuosi takaperin kunnilta sairaanhoitopiireille. Valtuuston päätös on täten itsenäinen. Valmisteluvaiheessa Ylöjärveä ja Kihniötä ei ole kuultu samasta syystä.

–  Näissä päätöksissä ei tarvitse kuulla kuntia, koska tämä on sairaanhoitopiirin järjestämää toimintaa, Ylöjärven terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti selventää.

Käytäntö voi muuttua

Tilanne voi muuttua tarpeen vaatiessa tulevina vuosina. Valtuuston päätöksessä annettiin toimialuejohtajalle mahdollisuus päättää johtavan lääkärin esityksestä kustannuksiltaan vähäisistä ensihoitopalvelun rakenteen muutoksista, kuten toiminta-ajan muutoksesta.

– Ensi vuoden alkupuoli näyttää, mitä tällä mallilla tapahtuu. Sitä ei osata etukäteen sanoa, Hämeenoja sanoo.

Santalahti on mielissään siitä, että Kurun varallaolokäytäntö säilyy ainakin tämän kesän. Mikäli toiminta jatkuu tulevina vuosina, apu on lähellä viikonloppuisin.

– Oli todella hyvä päätös, että VPK-valmius jatkuu. Jos tulevaisuudessa Ruoveden ambulanssi on poissa, niin Kurussa olisi edes tämä ensivaste.

Santalahden mukaan Kurussa liikenne tulee lisääntymään tulevaisuudessa, sillä Äänekoskelle avataan ensi vuonna biotuotetehdas. Lisäksi kesällä väestömäärä Kurussa on tavallista suurempi, koska alueella on paljon mökkiläisiä.

– Päätös elää aina, kun kysymys on ensihoidosta. Jos tulee kriittinen tilanne, esimerkiksi biotuotetehtaan kuljetukset aiheuttavat riskitilanteita tai onnettomuuksia, niin tietysti silloin asiaa harkitaan uudelleen.

Hämeenoja on samoilla linjoilla. Hän huomautti uuden tehtaan vaikutuksista tiedotustilaisuudessa ja oman ryhmänsä kokoontumisessa.

– Toimintaympäristö muuttuu biotuotetehtaan tulemisen myötä. Lisäksi Pohjois-Pirkanmaa on iso puunottoalue ja kuljetusliikennettä on paljon.

Pahoja puutteita ympäri Pirkanmaata

Päätöksen myötä palvelutasoa nostetaan lähes kaikissa kunnissa. Uusi palvelutasopäätös tehtiin viime vuoden tapahtumien perusteella.

– Kokonaisuus katsoen tapahtuu parannusta, mutta puhtaasti Ylöjärven näkökulmasta tilanne tietysti heikentyy, Santalahti sanoo.

– Päätös on tasavertainen viime vuoden tapahtumien valossa.

Tampereella hätätapauspotilaita jäi tavoiteajassa tavoittamatta yli 2 000  viime vuonna. Määrä on huomattavasti suurempi kuin valtakunnallisesti hyväksyttävä minimitaso. Tämän vuoksi Tampereelle lisättiin kaksi ambulanssia, jotka ovat valmiudessa 12 tuntia vuorokaudessa.

– Tampere on tiivis taajama, jossa ei saa olla pitkiä viiveitä, Santalahti huomauttaa.

Mikäli palvelutaso toteutettaisiin tulevina vuosina ensimmäisen mallin mukaisesti, palvelutaso olisi jäänyt valtakunnallisten minimitavoitteiden alle. Tämän vuoksi aluehallintovirasto olisi käynnistänyt ensihoitopalveluun valvontatoimet.

– Jos olisimme valinneet ensimmäisen mallin, virasto olisi puuttunut asiaan varsinkin Tampereen osalta, Hämeenoja painottaa.

Kolmannessa mallissa palvelutasoa ei olisi laskettu missään kunnassa. Tämän lisäksi ensihoitopalvelun laatua olisi nostettu. Tämä malli olisi ollut noin kaksi kertaa kalliimpi kuin nyt valittu malli.

Myös Ylöjärvellä jäätiin alle valtakunnallisten minimivaatimusten, kun kyseessä oli hätätilapotilaiden määrällinen tavoittaminen alle kahdeksassa minuutissa. Kun määrä suhteutetaan kaupungin kokoon, tilanne ei kuitenkaan ollut hälyttävä.

Ylöjärven ambulansseille tuottavat rasitetta alueen laajuus ja merkittävä läntisen Tampereen tukeminen sen tehtävissä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?