Vuoden 2015 luontokuvista syntyi Seitsemiseen kahden kombon näyttely: henkilökunnan värikkäitä suosikkeja tummien ykköspalkittujen rinnalle.
Pikkuruinen muurahainen kukkulan kuninkaana oli asiakasneuvoja Johanna Väkeväisen mielestä niin hauska oivallus, että se nosti Lasse Niskalan valokuvan hänen suosikikseen Seitsemisen luontokeskuksen näyttelyyn.
Muurahainen seisoo maa-alustalla, joka suurennetussa lähikuvassa näyttää isolta kukkulalta. Jäkälätkin ovat kuin puita. Kukkula-aiheenhan olisi voinut tulkita ison eläimen kera, mutta nyt pieni onkin suurta.
– Minusta tuo oli humoristinen työ.
Jujua oli oltava
Viime vuoden luontokuvia esittelevässä näyttelyssä on muitakin Väkeväisen ja hänen kollegansa valikoimia suosikkeja. 40 lähetetyn palkitun kuvan raakkaamiseen päädyttiin käytännön syistä.
– Oli selvää, ettemme laita kaikkia esille, sillä tilaa ei ole paljon. Nyt yksittäiset työt saavat myös paremmin huomiota. 40 työtä hukkuisi toisiinsa.
Idea valikoida luontokeskuksen työntekijöiden suosikit syntyi, kun kaksikko levitti kuvat lattialle ja haki sopivaa kokonaisuutta. Kiikarissa oli monipuolinen kombo, joten vaikkapa liikaa rajaava teemoittaminen ei tullut kyseeseen.
– Painotimme myös sitä, että kuvat olisivat epätavanomaisia ja tuoreita – että niissä olisi jotain jujua. Minulla sekin vaikutti, että kuvaa ei voisi ottaa kuka tahansa eli siinä näkyy kuvaajan ammattitaito, visuaalista kulttuuria opiskellut Väkeväinen selittää ammattimaista kuvakatsettaan.
Jos kuitenkin palkintoraadit tarkkaavat kuvia kovin arvioivin katsein, katseli Seitsemis-kaksikko otoksia intuitiivisella ja omista tunteistaan lähtevällä silmällä.
– Emme tarkasti ruotineet kuvia. Emme ottaneet tätä niin vakavasti.
Suosikkikavalkadiin nousi kymmenkunta värikästä, eloisaa ja iloista kuvaa, jotka muodostavat yhteen sointuvan kokonaisuuden. Lisäksi palvelutiskin taa poimittiin kolme pöllökuvaa.
Yleisön katseelle paljon
Suosikkikuvat muodostavat värikkyydessään myös vastakohdan toisella seinällä esiteltäville kahdeksalle kisasarjavoittajalle. Vaikka nämä on tietysti valittu yksilöinä, sattuvat ne olemaan kaikki tummasävyisiä.
Aiheet sen sijan vaihtelevat hellyttävästä emoaan seuraavasta hirvenvasasta vakavaan tuulivoiman uhrina kuolleeseen kotkaan.
Vaikka Väkeväinen toki pitää kuvia hyvinä, ei hän itse olisi valinnut juuri niitä voittajiksi.
– Ne eivät henkilökohtaisesti kolahda minuun. Tykkään väreistä ja ilosta, hän selittää.
Yleisön silmille näyttely suo Väkeväisen mielestä monipuolista luontokokemusta: kaksi vertailtavaa kokonaisuutta, läheltä ja kaukaa katseltavaa ja jopa kuvia, jotka eivät välttämättä edes näytä luontokuvilta.
–Näistä saa varmasti paljonkin irti, kun vähän käyttää aikaa.
Viimeisimmät kommentit