Mihin päätyi Heleniuksen ylimääräinen EM-titteli?

Suomi nappasi viikonloppuna jääpallon MM-hopeaa. Jääpallossa yhdistyvät monen muun palloilulajin hyvät puolet, jotka tukevat pienen Suomen menestystä:
Pelaajia on kentällä riittävästi, joten yksittäisiä huippuja ei tarvita (paitsi Sami Laakkosta, joka on niin vanha, että kaikki pelaa -systeemi ei ole ehtinyt häneen vaikuttaa).
Peliaika on riittävän pitkä, eli minkä taidoissa häviää, sen sisussa voittaa. Maali on riittävän iso suhteutettuna pelivälineeseen, joten tolppien väliin pitäisi osua.
Kovia vastustajia on vain kolme, mutta toisaalta siihen joukkoon mahtuvat Ruotsi ja Venäjä. Ja lisäksi laji on niin tylsä, että maansurulta säästytään kaikkina niinä neljänä vuotena viidestä, kun mitalia ei tule.
Nyrkkeilijä Robert Helenius luopui EM-tittelistä, koska se saattaisi hidastaa hänen MM-tavoitteitaan. Uutisissa ei kerrottu, minne Helenius EM-tittelinsä luovutti, mutta jalkapallomaajoukkueelle olisi varmasti yksi sellainen kelvannut. Huuhkajien MM-tavoitteiden tiellä ovat alkulohkon vastustajat Kroatia, Islanti, Turkki ja Ukraina.
San Franciscossa pelattiin viikonvaihteessa maailman suurin palloilutapahtuma, järjestyksessään 50. Super Bowl. Pelitaktiikkaan liittyviä ennakoita on ollut turha mediasta etsiä, mutta saimme ennen kliimaksia lukea, kuinka Levi’s Stadiumille vedettiin tapahtumaa varten 640 kilometriä kuitukaapelia, jotta internetyhteydet toimisivat moitteettomasti.
Lisäksi tapahtuman ympärille kehiteltiin puhelinapplikaatio, joka ohjaa katsojat parhaille parkkipaikoille ja lyhimpään vessajonoon sekä näyttää ottelutapahtumia hidastettuina.
Kotimaista pesäpallon Itä–Länsi-tapahtumaa voisi viedä suuren maailman tyyliin Super Bowl -tyyppiseen suuntaan. Applikaation avulla voisi suunnistaa katsomon sinne nurkkaan, jossa on joku muukin katsoja, niin pääsee tunnelmaan. Lisäksi se näyttäisi kenttätapahtuman nopeutettuna, jotta katsomossa pysyisi hereillä.
Super Bowlin puoliajalla esiintyivät Beyoncén kaltaiset maailmantähdet. Suomessa homma toimii toisin päin: Pesäpallomailoin varustautuneet ”urheilijat” esiintyvät kotimaan starojen Pohjanmaan keikkojen väliajoilla.
Jefu-spektaakkeliin valmistauduttiin rapakon takana siis huolellisesti. Yksi pikkujuttu vain kolkutteli järjestäjien takaraivossa ennen tapahtumaa: uuden hienon stadionin pelikentän kanssa on ollut alkukaudesta ongelmia. Mutta kuten sanottu, pikkujuttu, kun finaalipelistä puhutaan.
Televisiossa alkaa keskiviikkona pyöriä Mertaranta ja legendat -ohjelma, joka on jonkinlainen urheilumaailman versio Vain elämää -ohjelmasta.
Ohjelmassa käydään kotimaisten huippu-urheilijoiden kanssa läpi ”Suomen kansan merkittävimmät urheiluhetket voitoista skandaaleihin”.
Legendoja ei, Luojalle kiitos, laiteta kokeilemaan toistensa lajeja. Uskon, että silmäkulmia saadaan pyyhkiä ilman sitäkin, että Timo Jutila esiintyisi vastaanottimissa Jani Sievisen urheiluasussa.