Sekä Ryhdin että Urheilijoiden hiihtokoulut ovat jo käynnistyneet. Lunta ei näy, mutta hiihto on niin rankka laji, että tekniikka kannattaa saada kuntoon ennen suksien kiinnittämistä jalkaan.
– Kun hyvissä olosuhteissa pääsee hiihtämään, niin onhan se mahtavaa. Ja lapsena ei tarvitse edes hiihtää, voi laskea kolme tuntia mäkeä, Ylöjärven Ryhdin Pekka Seppälä maalailee mielikuvia siitä, miksi hiihto ja hiihtokoulut vetävät vuodesta toiseen lapsia, nuoria ja aikuisia.
Kenties Marika Johanssonilla ovat olleet mielessä samat mielikuvat, kun hän on ilmoittanut hiihtokouluun paitsi itsensä myös kahdeksanvuotiaan Nellin ja neljävuotiaan Iinan.
– Olen hiihtänyt itse kolmikymppiseksi asti. Hiihto on kokonaisvaltainen ja monipuolinen harrastus. Ja mukavaa yhdessäoloahan tämä on, Johansson kertoo.
Iina ja Nelli ovat valmistautuneet hiihtokouluun kävelysauvoin. Suksilla tytöt ovat olleet aiempina talvina, mutta sauvakävely on vielä vierasta.
Koulusta kuntoa ladulle
Sauvakävely on osa hiihtokauteen valmistautumista, kun lumesta ei ole tietoakaan. Ryhdin hiihtokoulussa kiipeillään sauvarinteessä, juostaan ja tehdään koordinaatioharjoituksia. Nuorimmat leikkivät ja pelaavat.
Nopeus, ja ketteryysharjoitukset ovat tärkeitä.
Ylöjärven urheilijoiden hiihtokoulussa tehdään tekniikkaharjoituksia, hypitään, loikitaan, juostaan ja kävellään – jopa suolla. Seuran hiihtovastaava Timo Parkkinen huomauttaa kuitenkin, että kestävyysharjoittelua on tehtävä myös omalla ajalla.
– Treeni kerran tai kahdesti viikossa ei riitä.
– Hiihto on kova laji. Jos heittää sukset jalkaan kylmiltään, on aika kovilla, Seppälä varoittelee.
Hiihtokoululaiset ovat kuitenkin poikkeuksetta hyvässä kunnossa. Sekä Seppälä että Parkkinen epäilee sen johtuvan siitä, että usein hiihtokouluun päätyvät kestävyysurheilijoiden lapset.
– Hiihto on koko perheen harrastus, Parkkinen huomauttaa.
Hiihtokoulut vetävät eri-ikäisiä harjoittelijoita vuodesta toiseen. Ryhdin treeneissä viilettää parhaimmillaan satakunta reippailijaa, Urheilijoiden riveihin mahtuisi vielä.
– Hopeasompa-ikäisiä ja sitä vanhempia ohjaa tänä talvena liikuntatieteiden kandidaatti Pasi Pelttari, entinen SM-tason hiihtäjä itsekin. Mukaan mahtuisi vielä, Parkkinen kertoo.
Viime talvet eivät ole suosineet hiihtäjiä. Urheilijoissa lumen puute on näkynyt etenkin kilpahiihtäjien määrässä.
– Harrastamaan tullaan kyllä, mutta huipulle ei tähdätä. Huonot talvet ovat vaikuttaneet juuri tähän, lumet tulevat niin myöhään, Parkkinen harmittelee ja toivookin, että esimerkiksi Räikkälle saataisiin ensilumen latu talkoiltua aiemmin, jo ensimmäisillä pikkupakkasilla.
Ryhdin riveissäkin harrastajamäärät ovat notkahtaneet. Seppälän mukaan harrastajien motivointi oli vaikeaa, kun lunta ei vain tullut.
– Tykkilumen laduilla ei voi hiihtokoulua vetää, kun tila on niin pieni. Näitä talvia on kuitenkin ollut kymmenenkin vuotta sitten, joten ei tilanne uusi ole. Eiköhän mukaan tulleet kaikki, jotka viime vuonna olivat, ja uusiakin.
Startteja joka viikonloppu
Sekä Ryhti että Urheilijat valmistautuvat yhdessä Viljakkalan Urheilijoiden kanssa järjestettävään Räikkä cupiin, jossa on matalan osallistumiskynnyksensä vuoksi riittänyt mukavasti osallistujia.
Ryhti järjestää omat kansalliset kilpailunsa Lamminpäässä, Urheilijat Kaupissa. Molemmissa seuroissa harmitellaan sitä, ettei oman kunnan sisällä ole paikkaa, johon kansallisen tason kilpailut mahtuisivat.
Urheilijat leireilevät Saariselällä, jossa on myös osake aktiivikilpailijoiden käytössä. Ryhtiläiset viettävät viikonloppuleirejä Jämillä ja pidempiä puristuksia Pohjois-Suomessa.
Parkkinen myöntää, että Ylöjärven Urheilijat on resurssien uupuessa jäänyt kasvattajaseuraksi, mutta toivoo kilpailijoita riittävän maa- ja piirikunnallisiin kisoihin.
– Eiköhän meiltä lähde hiihtäjiä Hopeasompaan ja SM-kisoihin.
Ryhdin Seppälä veikkailee, että jos lunta vain piisaa, niin seuran hiihtäjille riittää startteja viikonlopusta toiseen.
– Alle kahdeksanvuotiaille kilpailu ei vielä ole niin tärkeää, mutta Hopeasompa-ikäisistä innokkaimmat kilpailevat joka viikonloppu. 14–16-vuotiaat ovat jo tavoitteellisia ja kuvaan astuvat valtakunnalliset leirit. Jotta siihen järjestelmään pääsee, niin on oltava näyttöjä, Seppälä selittää.
