Haverin museokierrokset palasivat – muutakin toimintaa mietitään

Kaivosmäki heräsi eloon

Ylöjärven tunnetuimpiin paikkoihin lukeutuva Haverin kultakaivos on saanut viime aikoina uutta eloa. Pitkään tauolla olleet opastetut museokierrokset ovat tuoneet vilinää kaivosmäelle tänä suvena jo parisen viikkoa.
Yhdeksän kertaa viikossa järjestettäviä kierroksia on tarkoitus jatkaa elokuun alkuun saakka. Samalla pohditaan, mitä historiallisessa miljöössä voisi tulevaisuudessa tehdä.
– Kaivosmuseon toimintaa voisi kehittää, jos vain määrärahoja löytyisi, museonhoitaja Hanna Savisaari miettii.
Hanna Savisaari opastaa turisteja Viljakkalan Haverissa kuluvana kesänä. Kultakaivoksen tuore museonhoitaja epäilee, että harva paikallinen tuntee aluetta kovin hyvin. – Kaivos on aikoinaan elättänyt kokonaista pientä yhteiskuntaa, hän kertoo.

Hanna Savisaari opastaa turisteja Viljakkalan Haverissa kuluvana kesänä. Kultakaivoksen tuore museonhoitaja epäilee, että harva paikallinen tuntee aluetta kovin hyvin. – Kaivos on aikoinaan elättänyt kokonaista pientä yhteiskuntaa, hän kertoo.

Haverin kultakaivos on monellakin tapaa ainutlaatuinen paikka. Vaikka laitoksen sulkemisesta on vierähtänyt jo 55 vuotta, sen rakennukset seisovat edelleen ylväästi paikoillaan.
Vanhaa kaivosesineistöä on säilynyt, työkaluja samaten. Entisessä kaivostuvassa voi tänäkin päivänä aistia viime vuosisadan mainaritunnelmaa.
Kaivoksen ympäristö on yksi Ylöjärven suosituimmista turistikohteista. Itse pääpaikka – kaivosmäki – oli kuitenkin pitkään suljettuna turvallisuussyistä.
Vaan ei ole enää.
– Jokin aika sitten Ylöjärven kaupunki otti kaivoksen ja siihen kuuluvan museon hoitamisen vastuulleen. Samalla opastetut kierrokset alkoivat pyöriä säännöllisesti, museonhoitaja Hanna Savisaari kertoo.
Toistaiseksi säät ovat olleet kierroksille suotuisia. Viikonloppuisin järjestettäviä historiaretkiä on päästy patikoimaan kauniissa auringonpaisteessa.
Entisajan kaivostoiminnasta ovat olleet kiinnostuneita muun muassa lähialueen mökkeilijät. Kierroksia ensimmäistä kesäänsä vetävä Savisaari uskoo, että potentiaalia olisi enempäänkin.
– Jos heinäkuu jatkuu kauniina, uskon, että kävijöitä voi olla yllättävän paljon. Täällä riittää nähtävää myös paikallisille ja vaikkapa kiviharrastajille, hän sanoo.
Määräaikaisella sopimuksella museolla työskentelevä Savisaari paitsi opastaa turisteja, myös suunnittelee museon tulevaisuutta. Hänen mielestään kaivoksen nykytila on hyvä mutta kehittämisen varaakin löytyy.
– Vanhoja valokuvia riittää, ja esineistöäkin on kerätty runsaasti, mutta esillepano voisi olla nykyistä parempi. Kyllä tästä paikasta voisi saada hyvän nykyaikaisen museon, jos niin haluttaisiin.

Tiedot hajallaan – kirja tekeillä

1900-luvun alussa rakennettu punainen kaivostorni on Haverin näkyvin maamerkki. Se on säilynyt iästään huolimatta verrattain hyvässä kunnossa.

1900-luvun alussa rakennettu punainen kaivostorni on Haverin näkyvin maamerkki. Se on säilynyt iästään huolimatta verrattain hyvässä kunnossa.

Savisaari toivoo, että tämän kesän museokierrokset houkuttelisivat Haveriin myös kaivoksen työntekijöiden jälkeläisiä. Heillä kun voisi olla perimätietoa, jota ei muualta löydä.
– Ennen kuin aloitin tässä työssä, tiesin itse Haverista vain perusasiat. Minun on täytynyt perehtyä kaivoksen historiaan toden teolla, kolmekymppinen museonhoitaja muistelee.
– Tietoja ei kuitenkaan ole kootusti juuri missään. Pari nettisivua ja yleistä historiateosta – siinäpä ne tärkeimmät lähteet oikeastaan ovat, hän jatkaa.
Erityisen merkittävän työn Haverin historian tallentamisessa ovat Savisaaren mukaan tehneet paikalliset kyläaktiivit. Parhaillaan he puuhaavat Haverista kaivoksen historian tiettävästi ensimmäistä tietokirjaa.
– Haveri ry:n merkitys kaivosmuseon historiassa on todella keskeinen. Kaikki, mitä paikan päällä on nykyään esillä, on sen jäsenten keräämää.
– Ja samainen yhdistys veti aikoinaan kaivoksen alkuperäisiä opastettuja kierroksia. Luulen, että niiden paluulle on ollut viime vuosina tilausta, Savisaari arvelee.

”Suomen köyhin kaivos”

Viljakkalalaisille Haverin kaivos on aina ollut enemmän tai vähemmän tärkeä paikka. Savisaari kuvailee nykyistä suhdetta kuitenkin lähinnä nostalgiseksi.
– Haverin historiaa arvostetaan ja mäen laella olevaa tornia pidetään mukavana maamerkkinä. Mutta tuskinpa monikaan toivoo, että tänne vielä kaivostoimintaa tulisi.
Puhe Haverin uusista kaivauksista on noussut vuosikymmenten saatossa pintaan silloin tällöin. Viimeksi alueella teki koeporauksia ruotsalaisyhtiö Palmex Mining Oy viime vuonna.
Savisaari ei kuitenkaan jaksa uskoa, että kaivos enää koskaan aukeaa.
– On olemassa vanha lehtileike, jossa Haveria kutsutaan Suomen köyhimmäksi kaivokseksi. Kultapitoisuudet eivät ole koskaan olleet täällä kovin korkeita, hän muistuttaa.
– Henkilökohtaisesti en usko kaivostoiminnan paluuseen.  Enkä sitä kyllä kaipaakaan, koska kaivos on aina riski ympäristölle. Haveri on ihan hyvä näin – museona.

+++++
Maksuttomat, opastetut kierrokset Haverin kultakaivosalueella jatkuvat vielä elokuun alkuun saakka. Lisätietoja osoitteesta haverinkultakaivos.fi.

Tästä Haveri tunnetaan. Kultakaivos tuotti parhaimpina vuosinaan noin 300 kiloa kultaa vuodessa. Keskimäärin päivässä syntyi tämän puupalikan kokoinen kultaharkko.

Tästä Haveri tunnetaan. Kultakaivos tuotti parhaimpina vuosinaan noin 300 kiloa kultaa vuodessa. Keskimäärin päivässä syntyi tämän puupalikan kokoinen kultaharkko.

Kaivostupa oli haverilaisille aikoinaan tärkeä paikka. Siellä –  tämän pöydän ääressä – maksettiin muun muassa työmiesten palkat.

Kaivostupa oli haverilaisille aikoinaan tärkeä paikka. Siellä – tämän pöydän ääressä – maksettiin muun muassa työmiesten palkat.

Haverin kaivos

Mikä: entinen kulta- ja rautakaivos Ylöjärven Viljakkalassa
Toiminta-aika: 1790–1895 (rautakaivos) ja 1942–1960 (kultakaivos)
Tuotanto: noin 300 kiloa kultaa vuodessa
Suurin avolouhos: 85 metriä syvä ja 125 metriä leveä
Henkilöstömäärä: rautakaivoksen aikaan parisenkymmentä, kultakaivoksen aikaan noin 150
Nykyään: suljettu museoalue

Lähde: Haverin kultakaivosmuseo

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?