Poliittisen toiminnan mielekkyys on tietysti subjektiivinen kokemus. Esitän vain ja ainoastaan omia havaintojani. Eduskunnassa kansanedustajan rahallinen palkka ei ole se perimmäinen motiivi. Tämän voi perustella katsomalla nykyisten parlamentaarikkojen ilmoituksia. Ajat ovat vaikeat, mutta silti hämmästyttävän moni luopuu paikastaan vapaaehtoisesti. Mikäli raha olisi se motiivi, niin eikö kannattaisi pienellä panoksella edes yrittää? Leivän määritelmä ratkeaa lopuksi. Myös muita elämänalueita täytyy tarkastella, jotta analyysiin saadaan tarpeeksi perspektiiviä.
Koululaisilla opiskelun innoituksena toimivat välillisesti hyvät numerot. Niiden mukana tulee pientä taskurahaa isovanhemmilta, ja se on se, mikä lapsesta tuntuu todella hyvältä. Tällä kohtaa varsinaisen opiskelun sisältöön tulee kiinnitettyä vähemmän huomiota. Lukiossa pänttääminen on valitettavan hektistä ja nuoren elämä usein sen verran hakusessa, että motiivit ja jaksaminen voivat helposti olla hukassa.
Yliopisto-opinnot vaihtelevat sisällöltään oppiaineen mukaan laidasta laitaan. Osa on melko suoraan tiettyyn ammattiin opiskelemista. Sitten taas löytyy enemmän akateemista vapautta, ja tulevaisuuden työpaikka voi olla melkoinen arvoitus. Yhtä kaikki yhteinen nimittäjä kyllä löytyy. Opintoviikot ovat jääneet historiaan, ja tilalle on tullut opintopisteitä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Opintoviikot ovat sitä opiskelijan leipää. Arvosanoilla ei ole niin suurta merkitystä, koska opiskellaan elämää varten. Mitä enemmän opintoviikkoja, sen lähempänä on valmistuminen. Riittävän nopeita opiskelijoita ei myöskään opintojen rahoittaja kiusaa.
Työelämässä koulutustaustoja on monia. Rippi- ja autokoulu lienevät ne välttämättömät. Kotona lapset tarvitsevat puuroa, joten työstä olisi hyvä saada rahaa. Että sitten edelleen voi ostaa sitä leipää. Perheen elättämisessä leivällä ja rahalla on se selkein yhteys. Kaikilla asia ei ole näin suoraviivainen.
Tiedä sitten, mikä on oikea määritelmä. Osa ihmisistä haluaa työelämältään myös muuta kuin rahaa. Sisällön pitää olla kohdallaan. Onko se sitten nirsoutta vai määrätietoisuutta? Joka tapauksessa autuaita ovat ne, jotka todella nauttivat työstään. Silloin työn tekeminen ei edes tunnu työltä. Vastaavasti työnantaja saa vastineeksi lähes yli-inhimillisiä, innostuneita suorituksia. Kaikki hyötyvät, ja silti lopulta sitä puuroa tulee kotiin teknisesti tarkastellen ihan perinteisellä tavalla.
Palataan politiikkapuolelle. Kunnallispolitiikassa toimimisen motiivit ovat kaikista epäselvimmät. Koska toimijoita on paljon, niin vastaavasti myös perusteluita löytyy moneen lähtöön. Yksi huonoimmista perusteluista on se, että kuntapolitiikassa pääsee niin sanotusti esille. Ihminen on ihminen ja salaa nauttii saamastaan huomiosta. Todelliset poliittiset avaukset jäävät usein julkisuuspoliitikolta tekemättä. Sitä yhtä yhteistä nimittäjää on kuitenkin vaikea nimetä.
Jotain yhteistä kunnanvaltuustosta ja eduskunnasta löytyy. Molempiin päästään vaalien kautta. Eduskunnassa on käynnissä ikuinen peli. Omassa ryhmässään pitää päästä eteenpäin, ja valitettavasti usein eteenpäin mennään keinoja kaihtamatta. Erityisesti saman vaalipiirin edustajakollegoiden kanssa ollaan kissaa ja hiirtä. Hallituksessa ollessa toisten puolueiden kanssa yhteinen sävel on löydettävä ainakin silloin tällöin.
Kaikkien ristiriitojen keskellä on mielenkiintoista se, mikä saa kansanedustajan jaksamaan vaalikaudesta toiseen. Ihmisten äänet ovat sitä poliitikon todellista leipää. Vanhan sanonnan mukaan tie miehen sydämeen käy vatsan kautta. Poliitikon sukupuolesta riippumatta tunnustus äänestämisestä vie suoraan sydämeen.
Eduskuntavaaleissa äänestäjillä on tapana spekuloida, meneekö ääni hukkaan. Tämä siksi, että enemmän kuin alitajuisesti sitä halutaan olla voittajan puolella. Käytännössä tämän näkee siitä, että istuvat kansanedustajat rohmuavat suuren osan äänistä. Lyhyellä aikavälillä sillä ei olekaan mitään merkitystä. Äänet menevät puolueelle ja sillä hyvä.
Ääni vähän tuntemattomalle ehdokkaalle voi olla investointi tulevaan. Annettu ääni on tämän ehdokkaan kohdalla siemen, jolla on seuraavat neljä vuotta aikaa itää. Sitten taas leivotaan uutta poliittista pääomaa.
marko@markotaipale.fi
