Yksi alkuvuoden mediahässäköistä oli kyläkauppias Vesa Keskisen tuohtuminen aluehallintovirastolle. Keskinen väitti saaneensa loppiaisen aukiololupaa koskevan lupapäätöksen aivan liian myöhään. Samalla kertaa Keskinen muisteli aiempien kesien sunnuntaiaukioloja. Niiden perusteluissa ja venäläisasiakkaisen arvioinneissa oli sen verran ristiriitaisuuksia, että kyläkauppias suuttui ja uhosi olevansa ensi kesänä auki miten huvittaa.
Sittemmin selvityksen saatuaan Vesa kiltisti tunnusti sekoittaneensa vuosien 2013 ja 2014 hakupäivät loppiaiselle keskenään ja pyysi anteeksi aluehallintovirastolta. Episodi ansaitsee silti periaatteellista pohdintaa. Vähitellen Suomessa vallitsevan sääntelyn määrän luulisi ylittävän kipukynnyksen. Esitän kohta myös vähemmän mairittelevia perusteluita holhoamiselle.
Keskisen Vesasta saa mainiosti barrikadeille nousevan ritari rohkean. Hän edustaa enemmän todellista suomalaista miestä kuin kaikki eduskunnan miespuoliset kansanedustajat yhteensä. Aluehallintovirasto myöntää lupia, mutta sen toimenkuvaan ei kuulu laillisuusvalvonta. Sen valvonnan hoitaa poliisi. Sitä ennen ilmoituksia tekevät kuulemma kilpailijat. Jokainen itseään kunnioittava poliisin kenttäjohtaja priorisoi kauppojen valvonnan kaikista hitaimpaan kiireellisyysluokkaan. Ensi kesänä taitaa olla Tuurin reissu edessä.
Keskustan veteraanikansanedustaja Mauri Pekkarisen muistan sanoneen, että kaupan löytäminen sunnuntaisin vaatii turhan monta apuvälinettä. Ensinnä pitää olla kartta, koska syrjäseuduilla on eri säännöt kuin asutuskeskuksissa. Toisekseen pitää olla kalenteri, koska keskuksissa aukioloajat vaihtelevat vuodenajan mukaan. Kolmanneksi pitää olla kello mukana. Avoinna oleminen ei tarkoita koko vuorokautta vaan tarkkaan rajattuja tunteja.
Eduskunta laittoi liikkeelle sukupuolineutraalia avioliittolainsäädäntöä. Valon nopeudella arkkipiispa Kari Mäkinen riensi kehumaan päätöstä. Enemmistö on puhunut ja pulinat siis pois. Asia pitänee tulkita moderniksi nykyajaksi. Samalla kirkolliset arkipyhät voisi siirtää viikonloppuihin. No se taas ei arkkipiispalle käy mitenkään. Uudistuksella ja uudistuksella on eronsa.
Eräs yrittäjä on ideoinut lupabyrokratiasta seuraavaa. Siirretaan puolet virkamiehistä yrityksiin tekemään hakemuksia. He osaavat sen asian erittäin hyvin. Jäljelle jääneet virkamieskollegat sitten hyväksyvät taidokkaasti tehtyjä hakemuksia. Varsinaiset yrittäjät voivat siten keskittyä omaan liiketoimintaansa. Veronmaksajalle maksurasitus pysyy ennallaan, ja yrittäjien hyöty kasvaa.
Suomalainen kukkanen on sellainen kielto, että pubivisan voittajille ei saa palkinnoksi tarjota esimerkiksi oluttuoppeja. Lainsäätäjän mielestä on kai parempi, että ihmiset juovat yksin kotonaan verovapaata alkoholia tai sitten miesporukassa, joka puolestaan valitettavan usein päättyy väkivaltaan. Lainsäädäntö kaipaa täsmennystä, että anniskelualueen sisällä ei päde samat pykälät kuin ulkopuolella. Ikäraja suojaa alaikäisiä asiakkaita ihan luonnostaan.
Internetin ihmeellinen maailma kertoo käynnissä olevasta tavarakuljetuskokeilusta. Moderni sana on tavarakimppa. Enemmän tai vähemmän talkoohengessä saavat joutilaat kuljettaa tavaroita niitä tarvitseville, jos reitti on otollinen. Trafi on älyliikennekokeilulle myönteinen. Mutta mikäli ajoneuvon paino on yli 2 000 kiloa, niin Trafi kehottaa tekemään ilmoituksen. Että oikein viranomaistaho yllyttää naapurikyttäämiseen.
Tässä päästään suomalaisuuden ytimeen. Emme valita holhoamisesta, koska itse asiassa taidamme tykätä kaitsemisesta. Ja jos naapuri ei ole pykälistä perillä, niin sitten otetaan kiireesti se puhelin käteen. Tarvitaan iso peili, johon kaikki voimme yhdessä katsoa. Yksistään kampaamoiden erityisluvat itsenäisyyspäivän töille ovat tarpeeksi suuri häpeäpilkku.
Yksi nuorisopoliitikko lopetti suoranaisen politiikan tekemisen. Hän mieluummin kirjoittaa. Kun ensin muuttuu yleinen mielipide, sen jälkeen muuttuu myös vallitseva politiikka. Kenties Vesa Keskinen osaltansa laittaa muutoksen alkuun. Ainakin hän sai oman laihdutuskuurinsa käynnistymään, koska tulkitsi omaa valokuvaansa pystyyn nostetun merilehmän näköiseksi. Uhosta en tiedä, mutta päättäväisyys kannattaa.
marko@markotaipale.fi
