Vanhat jatkavat

Kirjakieli on tylsää, kun ei voi kirjoittaa, että vanhat jatkaa. Itse asian moni on todennut todennäköisimmin yhdistyksien kokouksissa. Vanhat vastuuhenkilöt jatkavat. Tai vielä todennäköisempää on, että joku jää pois ja rivit harvenevat. Eduskuntaan valitaan aina se 200 kansanedustajaa. Myös sillä estradilla todennäköisesti vanhat jatkavat. Toki poikkeukset aina vahvistavat säännön. On siis aika tehdä ei-virallinen mutta todellinen eduskuntavaalien vaaliennuste Pirkanmaalle.
Täällä maakunnissa ei tietenkään täysin pystytä vaikuttamaan valtakunnan politiikan poliittisiin suhdanteisiin. Osa yksittäisen puolueen kannatuksesta on aina kuin lastu laineilla. Sen sijaan piiritasolla voi hyvällä ehdokasasettelulla saavuttaa todella paljon. Yleensä näin ei tehdä! Jaa että miksiköhän ei?
Nimenomaan politiikassa on tavoitteena, että vanhat jatkavat. Onneksi tällä kohtaa oli varsinaisissa vaaleissa vuonna 2011 heti selkeä poikkeus. Silloinen istuva eduskunta oli huonontanut kansanedustajien sopeutumiseläkkeitä. Päätös oli tärkeimmältä osin seteliselkärankaisen luokkaa, koska päätös ei koskenut silloisia istuvia kansanedustajia. Kansa kyllä tiesi ja äänesti ison tukun ihmisiä vaihtoon.
Suomi tarvitsee selviytyäkseennykyistä vähemmän normeja ja sääntöjä. Silti tähän kohtaan täytyy ehdottaa yhtä uutta sellaista. Poliittisten yhdistysten piirijärjestön johtoon ei kansanedustaja,  kansanedustajaehdokas tai sellaiseksi haluava sovellu. Mikäli tilanne on juuri edellä mainittu, niin se vaikuttaa väistämättä eduskuntavaalien ehdokasasetteluun. Henkilö itse saattaa hyötyä tilanteesta, mutta koko ehdokaslistan saama äänipotti todennäköisesti pienenee. Kuulostaa hassulta, koska luulisi puolueiden maksimoivan omaa kannatustaan. Ei, kun tavoitteena on vanhojen jatko.
Pirkanmaalla ehdokasasettelu toimintatapojen osalta näkyy olevan kirjavaa. Joukkoon mahtuu niin jäsenäänestyksen väliin jättäminen kuin turha sellainen. Lisäksi erään jäsenäänestyksen tuloksen tulkinta vaikuttaa todella erikoiselta. Tämän vaikutelman saa, jos otsikoita vertaa vaalilain kirjaimeen. Mielenkiintoinen lähtökohta tulevalle lainsäädäntötyölle, jos heti alkuunsa jätetään pykäliä noudattamatta.
Vaalipiirit ovat Suomessa sangen vaihtelevia. Pirkanmaalla valittavien kansanedustajien määrä on sopiva. Lisäksi onnenamme on väestönkasvu, joka kasvattaa tulevien kansanedustajien määrän lukuun 19. Nyt jo asetettuja ehdokaslistoja kun katselee, niin mieleen tulee ei voi olla totta -tuntemus. Eli joukkoon mahtuu niitä, jotka yhä näyttävät asettavan vain 18 ehdokasta. Kyllä se routa vielä porsaan kotiin tuo, mutta avoimuuden ja suunnitelmallisuuden puute toiminnassa näyttää aina hassulta ulospäin.
Vaalipiirin tasolla vaalimatematiikka on hidasliikkeistä. Ja mikäli muutoksia tulee, niin ne iskevät rajuimmin pienehköihin ryhmiin. Nähty on Pirkanmaalla, että kolme muuttuu kahdeksi tai kaksi supistuu yhteen. Isot pärjäävät suhteessa paremmin.
Yksi kansanedustaja aiempaa enemmän mahdollistaa sen, että tavallaan kaikki puolueet voittavat. Nykyisen paikkamäärän säilyttäminen on ihan mukiinmenevä tulos. Yhdelle puolueelle lankeaa sitten yksi tuoli enemmän. Aiemmin on tullut kirjoitettua Sipilän nousukiidosta. Politiikka kohteena vain on sellainen, että vedonlyönti ei oikein lyö leiville. Paitsi sille, joka kyseisen uhkapelin järjestää.
Vaikka Pirkanmaa vaalipiirinä on iso, niin silti myös henkilöllä on merkitystä. Nimeltä tällä kohtaa sopii mainita henkilöitä, jotka eivät ilmeisesti ole ehdokkaina. Vihreiden osalta niin sanottu varma valinta olisi entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen. Keskustasta vastaavasti tulee mieleen entinen kristillisten kansanedustaja Kari Kärkkäinen, joka toimii nykyään kunnallispolitiikassa. Arkadianmäelle valitaan yksinkertaisesti heitä, jotka saavat paljon ääniä. Se poliittinen lumivyöry joko lähtee liikkeelle tai sitten ei. Hyvien nimien kohdalla koko listan paikkamäärä kasvaa.
Mikäli poliittiset suhdanteet ovat muualla Suomessa haasteelliset, niin maakuntamme houkuttelee onnenonkijoita. Saa nähdä, kuinka käy. Onneksi vaalit ovat aina vaalit. On osoitus demokratian toimivuudesta, että myös ministeri voi todistetusti pudota.

marko@markotaipale.fi