Kun lakialalainen Maija Eerikäinen sai vuonna 2009 haluamansa koiranpennun, hän huomasi heti ottaneensa hoiviinsa poikkeuksellisen yksilön.
Nyt reilut viisi vuotta myöhemmin tämä täysikasvuiseksi kasvanut Ilona-koira voitti Eerikäisen ohjauksessa suojelukokeessa Pohjoismaiden mestaruuden.
Koiraharrastuksen Eerikäinen aloitti jo kymmenisen vuotta sitten parikymppisenä nuorena aikuisena. Silloin Eerikäisen ohjauksessa oli vuonna 2004 syntynyt suomenlapinkoira Nelli.
– Tutustuin aluksi palveluskoirien hakukokeeseen, ja kilpailimmekin jonkin verran, Eerikäinen kertoo.
Pari vuotta myöhemmin Eerikäinen sai ensimmäisen belgianpaimenkoiransa.
Vuonna 2006 syntyneen Pasi-nimeä kantavan uroksen Eerikäinen vei harjoittelemaan palveluskoirien suojelukoetta. Suojelu tuntui heti Eerikäisestä sopivalta lajilta.
Eräänä päivänä Eerikäinen näki harjoittelukentällä belgialaismiehen, joka ohjasi upeasti tehtäviä tehnyttä belgianpaimenkoiraa. Tuona hetkenä Eerikäinen tiesi, mitä tahtoi.
– Halusin heti tuon uroskoiran jälkeläisen. Tykkäsin erityisesti koiran itsevarmuudesta. Se oli äärettömän sosiaalinen ja varman oloinen ihmisten kanssa. Koira ei pelännyt mitään vaan oli rauhallinen jokaisessa tilanteessa, Eerikäinen kertoo.
Lopulta vuonna 2009 Eerikäinen sai toivomansa pennun.
– Kun pentu tuli, huomasin, että se oli kaikkea sitä, mitä koiralta voi toivoa. En voisi vielä tänäkään päivänä kuvitella parempaa koiraa, Eerikäinen hehkuttaa.
Lähes täydellinen kisasuoritus
Maija Eerikäinen siis todella tiesi, mihin Ilona-koira pystyy hyvässä ohjauksessa. Jämillä 19.–21. syyskuuta järjestetyissä palveluskoirien Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Ilona toi esiin kaiken osaamisensa.
Ilona voitti mestaruuden sekä yksilönä että Suomen joukkueen jäsenenä.
Palveluskoirien Pohjoismaiden mestaruuskisoissa kilpaili yhteensä 46 koirakkoa Suomesta, Tanskasta, Norjasta ja Ruotsista.
– Kilpailu oli Ilonalta nappisuoritus. Koira toimi todella hyvin, Eerikäinen iloitsee.
Suojelu- eli IPO-koe (Internationale Prüfungsordnung) sisältää kolme eri lajiosuutta, jotka ovat jäljestäminen, tottelevaisuus ja suojelu. Jokaisen osuuden maksimipistemäärä on 100 pistettä.
Ilona keräsi jäljestämisestä 99 pistettä, tottelevaisuudesta 96 pistettä ja suojelusta 97 pistettä.
– Ei siihen kauheasti jäänyt parannettavaa, Eerikäinen naurahtaa.
PM-kulta tuli Eerikäiselle jopa pienenä yllätyksenä, sillä Ilonan osallistuminen kisoihin oli vaakalaudalla. Koira kärsi erilaisista vaivoista viime kuukaudet ennen kilpailuja.
– Ensin Ilona juoksi pihassa päin valotolppaa, minkä seurauksena siltä murtui toinen poskihammas. Sen jälkeen metsälenkillä Ilonalta venähti vät varpaan nivelsiteet, ja tassu oli monta viikkoa paketissa. Lopulta keväällä meni vielä toinenkin poskihammas. Jännitin, pääsemmekö kisoihin lainkaan, Eerikäinen huokaisee.
Hurja määrä harjoituksia
Palveluskoirien suojelukoetta pitää harjoitella paljon. Kenties suojelu on kokeen kaikista vaativin osa.
– Se vaatii sitä, että koira luottaa täysin ohjaajaansa ja kunnioittaa tätä. Toisaalta eivät ne kaksi muutakaan osuutta ole lainkaan helppoja, Eerikäinen tuumaa.
Harjoittelutuntien määrää ei kannata edes laskea, kun kisat lähestyvät. Koetta harjoitellaan niin paljon kuin mahdollista.
– Välillä käydään puurtamassa pellolla aamuhämärässä ennen töihin lähtöä. Toisinaan taas kentältä tullaan kotiin yömyöhällä kuunvalossa. Mitä tavoitteellisemmin lajia harrastaa, sen enemmän siihen saa kulumaan aikaa. Vapaapäiviä ei juuri ole, Eerikäinen kertoo.
Itsevarmoja ja luotettavia koiria
Koiran totuttaminen suojeluun alkaa heti, kun pentu kotiutuu, yleensä kahdeksan viikon ikäisenä. Kaikki koirat eivät tosin sovellu suojeluun.
– Koiran voi totuttaa aika moneen asiaan, mutta arasta koirasta ei ole tähän lajiin. Toiset pennut näyttävät hyvin varhain, onko niistä ainesta suojeluun. Toiset koirat taas heräilevät lajiin hitaasti. Tietysti koiran sukulinjasta voi jo päätellä, mitä on odotettavissa, Eerikäinen sanoo.
Kun koira näyttää itsevarmalta ja rohkealta, sitä voi alkaa harjoituttaa suojelukoetta varten heti pienestä pitäen. Koiran pitää näyttää, että se nauttii harjoittelusta.
– Ensin luodaan luottamus ohjaajan ja koiran välille. Pennulla voi teettää tottelevaisuusharjoituksia ja pieniä jälkiharjoituksia nurmikolla. Lisäksi kokeen suojeluosuutta voi helposti harjoitella lelujen avulla, Eerikäinen selvittää.
Suojelukokeessa menestyvällä koiralla on yleensä vahvat henkiset ominaisuudet. Parhaat koirat ovat rohkeita ja itsevarmoja mutta eivät missään nimessä äreitä.
– Usein ihmiset ymmärtävät väärin tätä lajia. Nämä koirat eivät todellakaan ole vihaisia. Viha syntyy uhan pelosta. Esimerkiksi Ilona ei puolestaan edes ajattele, että joku voisi uhata sitä. Sen vuoksi Ilona on kovin sosiaalinen ja itsevarma, Eerikäinen kertoo.
Suojelukoetta harrastavan koiran on oltava fyysisesti erittäin hyvässä kunnossa.
– Teemme Ilonan kanssa pitkiä metsälenkkejä sekä pyörä- ja juoksulenkkejä. Talvella se kirmaa hangessa. Koira on erittäin lihaksikas ja kovakuntoinen, Eerikäinen toteaa.
Oma koulutustyyli
Vaikka koira olisi ominaisuuksiltaan erittäin hyvä, se ei vielä riitä menestykseen suojelukokeessa. Myös koiran ohjaajan on osattava asiansa.
– Laji vaatii ohjaajalta koiranlukutaitoa, sitkeyttä, pettymyksensietokykyä, päättäväisyyttä sekä itsensä jatkuvaa kehittämistä, Eerikäinen kertoo, ja sanoo itse kehittyneensä paljon vuosien varrella.
– Olen löytänyt oman tyylini ja tiedän, miten haluan tehdä kaikki asiat.
Eerikäinen on myös kokeillut erilaisia koulutussuuntia.
– Tykkään kouluttaa sillä tavalla, että koira oivaltaa itse asioita eikä sitä johdatella kovin paljon. Tällainen koulutustapa sopii aktiiviselle ja erittäin innokkaalle koiralle. Esimerkiksi Ilona jaksaa yrittää turhautumatta todella kauan, jotta se saisi palkinnon työstään.
Nautintoa itselle ja koiralle
Ilonalla ja Maija Eerikäisellä riittää haasteita myös tulevaisuudessa. Ensi vuonna edessä ovat SM-kisat, ja jossain kaukana siintävät myös MM-kisat.
Suojelu on kansainvälinen laji, ja siksi siinä järjestetään myös MM-kisat, toisin kuin muissa palveluskoiralajeissa.
– En kuitenkaan kilpaile jatkossakaan otsa rypyssä, Eerikäinen sanoo.
Eerikäinen vakuuttaa, että Ilona iloitsee joka hetkestä harjoituksissa ja kilpailuissa. Tietenkin koira osaa myös levätä ja nauttia elämästään muutenkin.
Eerikäisen mukaan koiran kanssa kannattaa puuhastella ja harrastaa kaikenlaista, on rotu mikä tahansa. Jokaiselle koiralle löytyy takuuvarmasti sopiva harrastus.
– Koiran kanssa tekemisestä saa itselleenkin hurjasti iloa. Yleiselle koirakulttuurillekin on hyväksi, että koirien kanssa harrastetaan eikä vain kierretä korttelia.
Kommentointi on suljettu.