Myllypurostakin voisi tulla rikas taimenpuro

Siivikkalaa halkova Myllypuro on joskus aikoinaan ollut taimenille varsin suotuisa lisääntymispaikka. Tänä päivänä purossa ei tavata taimenta, mutta tilanne voidaan muuttaa. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry kartoitti äskettäin Myllypuron kalakannan sähkökalastuksella. Jo aiemmin kesällä Myllypurossa suoritettiin virtavesi-inventointi.
Heikki Holsti ja Sami Ojala tarkastivat Myllypuron kalakannan sähkökalastuksella viime viikolla. – Myllypurossa virtaa vesi hyvin, joten vedessä on kesäkuumallakin riittävästi happea. Lisäksi veden syvyys on taimenelle riittävä. Purossa on kuitenkin liian vähän suojapaikkoja ja kutusoraikkoa, joten puro vaatisi kunnostusta, Heikki Holsti kertoo.
Heikki Holsti ja Sami Ojala tarkastivat Myllypuron kalakannan sähkökalastuksella viime viikolla. – Myllypurossa virtaa vesi hyvin, joten vedessä on kesäkuumallakin riittävästi happea. Lisäksi veden syvyys on taimenelle riittävä. Purossa on kuitenkin liian vähän suojapaikkoja ja kutusoraikkoa, joten puro vaatisi kunnostusta, Heikki Holsti kertoo.

Keijärvestä Näsijärveen laskeva Myllypuro on paikoin maisemallisesti kaunis mutta kuitenkin sen verran vuosien saatossa muuttunut, ettei taimen viihdy enää purossa.
Aikanaan Myllypuroon laskettiin Ylöjärven jätevesipuhdistamon vedet, mutta nykyisellään veden laatu on jo taimenellekin kelpaava.
Nyt Ylöjärven kaupunki, Näsijärven kalastusalue sekä Näsijärven Lohikalastusyhdistys ovat yhdistäneet voimansa, minkä ansiosta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on voinut selvittää, missä tilassa Myllypuro on ja onko purossa enää lainkaan taimenta.
Myllypuro on kalastoltaan samankaltainen kuin suurin osa Pirkanmaan virtavesistä.
Sähkökoekalastusten perusteella Pirkanmaan sekä reittikoskissa että pienissä virtavesissä taimenen luontaista lisääntymistä ei havaita tai se on erittäin heikkoa. Pari ilahduttavaa poikkeusta toki on.

Taimenet ovat kadonneet

Vesiensuojeluyhdistyksen kalastotutkija, limnologi Heikki Holsti kävi kesällä tarkastamassa, minkälainen Myllypuron virtavesi on, onko purossa kunnostettavia kohteita sekä onko purossa nousuesteitä kaloille. Tämän inventoinnin perusteella Holsti löysi virtapaikkoja, joissa nyt sähkökalastettiin.
Viime torstaina Holsti sähkökalasti Myllypurossa yhdessä hydrobiologiaa opiskelevan Sami Ojalan kanssa. Tulokset eivät aiheuttaneet hurraa-huutoja: yhdeksältä koealalta ei löytynyt ainuttakaan taimenta. Saaliina oli lähinnä ahvenia ja särkiä.
– Olipa siellä muutama täplärapukin, mikä kertoo tietysti siitä, että veden laatu on hyvä. Lisäksi tämän vuoden ravunpoikaset osoittavat, että rapujen lisääntyminen onnistuu Myllypurossa.
Mikäli Myllypurosta olisi löytynyt taimenia, ne olisi laskettu, mitattu ja punnittu. Lisäksi kaloista olisi otettu dna-näytteet, joiden perusteella olisi tiedetty, onko purossa alkuperäistä tai eriytynyttä taimenkantaa.
– Alkuperäistä taimenta on muuallakin Pirkanmaalla havaittu melko vähän. Yleensä taimenkantaa on Pirkanmaalla hoidettu Rautalammen reitin taimenen istutuksilla, Heikki Holsti kertoo.

Malttia kalastukseen

Nyt käynnissä olevien sähkökalastusten ja virtavesien tarkastusten perusteella laaditaan lopulta raportti, jossa esitetään toimenpiteitä vesistöjen tilan ja taimenkantojen kohentamiseksi.
Koko projektin isoin tavoite on palauttaa taimenen luontainen elinkierto pieniin puroihin, jotka laskevat Näsijärveen.
– Haluamme saada purot sellaiseen kuntoon, että niissä syntyisi taimenen poikasia, jotka sitten laskeutuisivat Näsijärveen kasvamaan, Holsti kuvailee.
Joka tapauksessa konkreettisia tuloksia on odotettavissa vasta vuosien päästä, koska taimenen elinkierto mätimunasta 60 sentin alamitan täyttäväksi kalaksi kestää viidestä kuuteen vuotta.
– Ensin taimen kasvaa purossa 20-senttiseksi kahdesta kolmeen vuotta. Sitten se lähtee kasvamaan Näsijärveen kolmeksi tai neljäksi vuodeksi. Kun taimen on saavuttanut 60 sentin alamitan, sen pitäisi nousta puroon takaisin lisääntymään, Holsti selvittää.
Taimenen kasvuaika on siis huomattavan pitkä, minkä takia virtavesiä ja taimenkantoja on hoidettava pitkäjänteisesti.

Jokainen voi auttaa

Vasamajärventien ja Myllyhermannintien risteyksen lähellä sijaitsevan koealueen sähkökalastuksessa saaliiksi tuli vain pieni ahven. Sähkökalastus on standardoitu menetelmä virtavesien kalakantojen tutkimiseen. Saaliiksi saadut kalat mitataan, punnitaan ja vapautetaan. Sen jälkeen lasketaan koealueen kalakannan tiheys ja biomassa. Samalla selviää alueen lajistorakenne.
Vasamajärventien ja Myllyhermannintien risteyksen lähellä sijaitsevan koealueen sähkökalastuksessa saaliiksi tuli vain pieni ahven. Sähkökalastus on standardoitu menetelmä virtavesien kalakantojen tutkimiseen. Saaliiksi saadut kalat mitataan, punnitaan ja vapautetaan. Sen jälkeen lasketaan koealueen kalakannan tiheys ja biomassa. Samalla selviää alueen lajistorakenne.

Heikki Holsti muistuttaa, että myös tavallinen kaloista ja luonnosta kiinnostunut kansalainen voi auttaa monella tapaa taimenkantojen elvytyksessä. Eritoten kansalaisen on hyvä olla tietoinen oman kalastusharrastuksensa vaikutuksista.
– Jos vedestä nousee 60-senttinen taimen, kannattaa miettiä, onko se pakko nostaa ylös. Jos tällainen taimen on luontaisesti lisääntynyt, se on äärimmäisen arvokas taimenkannan elvyttäjänä, Holsti toteaa.
Istutetun ja luontaisesti lisääntyneen taimenen erottaa siitä, että istutetulta taimenelta on leikattu pois pyrstön lähellä oleva rasvaevä.
Rasvaeväleikkauksien avulla eriytetään säilytettäviksi tarkoitetut yksilöt kalastettaviksi tarkoitetuista yksilöistä.
Ihmiset voivat ottaa osaa taimenkantojen ja virtavesien kohentamiseen myös osallistumalla purojen kunnostustalkoisiin sekä eri osakaskuntien toimintaan.

Rahoitus on tärkeää

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä ollaan erittäin kiitollisia siitä, että Ylöjärven kaupunki rahoittaa muutaman muun kaupungin ja kunnan kanssa taimenkantojen hoitotyötä.
– Näihin töihin on varattu melko vähän rahaa, joten kaupunkien osallistuminen on äärimmäisen arvokasta. Ylöjärvi on mukana kahden eri puron hoitotyössä, mikä on poikkeuksellisen hienoa, Holsti sanoo.
Satsauksilla saadaan varmasti aikaan hyviä tuloksia. Viime vuonna järjestettiin ensimmäinen virtavesien talkookunnostustapahtuma Sastamalan Rautajoella. Vastaava tapahtuma voidaan organisoida myös Ylöjärvelle.
– Virtavesien ja taimenkantojen tilan kohentaminen vaatii eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä ja voimavarojen yhteen kokoamista. Kunnat, maanomistajat, osakaskunnat ja kalastajat ovat ratkaisevassa roolissa, Holsti tiivistää.

 

Comments are closed.