Pinskutoiminta on tärkeää lapsiperheille

21.08.2014 15:25

Pioneeritoiminta aktivoitui uudestaan Ylöjärvellä vuosi sitten. Nyt Pioneerit järjestävät lapsille kerhoa sekä leirejä. Nyt kun toiminta on kunnolla vireessä, uhkaa se pysähtyä kuin seinään, sillä kerhon kokoontumispaikka saatetaan laittaa maan tasalle.

Saappaanheittoa, kasvomaalausta, arvontaa, ongintaa, poniajelua, ilmapalloja, arvauskilpailuja, mehua, makkaraa ja Hannu Häkkisen musisointia. Tästä oli viimetorstainen Pinskupuisto tehty.
Ylöjärven Nuorten Pioneerien, Suomen Demokratian Pioneerien Liiton Hämeen Pioneerien sekä Vasemmistoliiton Ylöjärven kunnallisjärjestön järjestämässä koko perheen tapahtumassa oli paljon tekemistä lapsille – ilmaiseksi. Ainoastaan onginnassa ja arpojen ostossa joutui kaivamaan lompakon esiin.
– Yritämme pitää toimintamme ilmaisena ja mahdollisimman edullisena. Kerhot eivät maksa mitään, ja leireissä on pieni omavastuumaksu. Emme halua vanhempien taloudellisen tilanteen tulevan esteeksi tälle harrastukselle, Sami Vastamäki toteaa.
Räikän puistossa järjestetyssä tapahtumassa toteutettiin myös pioneerien solidaarisuushanketta.
– Keräämme käytettyjä, hyväkuntoisia koulutarvikkeita. Viemme ne Karjalaan Harlun kouluun. Pyyhekumit, kynät, viivoittimet, penaalit, vihot, reput ynnä muut ovat tervetulleita. Ja tietenkin saa tuoda ihan iskemättömiäkin koulutarvikkeita, Terhi Haukka hymyilee.

Koko perheen tapahtuma Pinskupuisto järjestettiin viime torstaina Räikän puistossa.
Koko perheen tapahtuma Pinskupuisto järjestettiin viime torstaina Räikän puistossa.

Ei kyse politiikasta

Vaikka pioneerit nojaavat vahvasti vasemmistolaisiin arvoihin, politiikka on toissijainen asia pioneerien järjestämissä lasten kerhoissa, leireissä ja tapahtumissa.
– Lapset oppivat käytännön taitoja ja sitä, miten tullaan ihmisten kanssa toimeen, Haukka tiivistää.
– Esimerkiksi paistamme lettuja, koristelemme pipareita ja pystytämme telttoja.
Haukka tuli toimintaan mukaan ensimmäisen kerran 1980-luvulla. Viime vuonna hän päätyi taas ohjaajaksi.
Tuija Haavisto sai ensikosketuksensa pioneeritoimintaan jo 1970-luvun alussa.
– Viime vuosina olen taas ollut aktiivisempi kuin taannoin, hän hymyilee.
Haavisto oli ohjaajana Vastamäelle 1980-luvulla. Vastamäki oli silloin vasta kymmenvuotias. Nyt hän on itse ohjaaja.
– 1980-luvulla olimme yksi Tampereen alueen aktiivisimmista kerhoista. Meitä oli yli kolmekymmentä, mutta sitten ohjaajat muuttivat Tampereelle, Vastamäki muistelee.
– Yritimme kaverin kanssa pitää kerhoa pystyssä. Olimme juuri ohjaajakoulutuksen suorittaneita, mutta vasta 15-vuotiaita, joten emme onnistuneet siinä.

Kokoontumispaikka lähtenee alta

Nyt pioneerit ovat taas järjestäneet reilun vuoden ajan Pinskukerhoa Ylöjärvellä. Lapsille tarkoitettu kerho kokoontuu Soppeenmäessä työväentalolla. Talon kohtalo on kuitenkin epävarma – todennäköisesti se aiotaan purkaa.
– Pinskujen kaverikerhossa on ollut joka kerta vähintään 25 lasta. Se on suunnattu 7–12-vuotiaille lapsille, mutta nuorin pinskulainen on ollut kaksivuotias, Vastamäki kertoo.
– Aloitimme kerhon pitämisen kahdella ohjaajalla. Lapsia on tullut kuitenkin niin paljon, että nyt ohjaajia on jo viisi.
Kerhossa on järjestetty askartelua, pelejä, leikkejä, ulkoilua, laulua ja luontojuttuja. Pioneerit ovat järjestäneet lapsille myös lukuisia leirejä.
Pinskupuisto-tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa. Ensimmäinen kerta pidettiin Ryhti-kentällä.

Työväentalon kohtalo on epävarma.
Työväentalon kohtalo on epävarma.

Työväentalolle  purkutuomio?

Työväentalon kohtalo on kysymysmerkki. Pioneerit ovat kuulleet, että työväentalo vedettäisiin maan tasalle jo syyskuussa.
Teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Ossi Sippola (kok.) toteaa valtuuston olevan työväentalon purkamisen kannalla.
Nuijaa ei ole kuitenkaan lyöty pöytään, eikä siten aikatauluistakaan ole tietoa. Purkamisasiaa on soudettu ja huovattu jo toista vuotta.
– Talo oli saamassa jo aikaisemmin purkutuomion, mutta sitten tehtiin valtuustoaloite, ettei sitä purettaisi, Sippola muistelee.
– Fakta on kuitenkin se, ettei työväentalo ole kunnostuskelpoinen.
100 vuotta vanha rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen Kuljusta 1930-luvulla. Peruskorjauksen kustannusarvio on yli miljoona euroa.
– Siellä ei ole edes nykyaikaista lämmitysjärjestelmää, Ossi Sippola perustelee summan suuruutta.
Talon purkaminen on herättänyt paljon tunteita. Teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Yrjö Nevala (sd.) on ehdottomasti purkamista vastaan.
– Olen kovasti purkamista vastaan. Työväentalolle on ollut paljon käyttöä, ja kaupungissamme tarvitaan vastaanvanlaista tilaa.
Valtuutettu ja teknisen lautakunnan jäsen Tomi Saaristo (ps.) toteaa asian vain leijuvan ilmassa.

Kommentointi on suljettu.