Kouluruoka on ristiriitaisuuden huippu

Toiset syövät kouluruokaa, koska se on hyvää. Toiset siksi, koska se on ilmaista. Toiset eivät syö sitä koskaan, ja toiset syövät vain tiettyjä ruokalajeja. On olemassa käsitys, että oppilaat eivät pidä kouluruuasta, mutta kuitenkin tilastojen ja keittiötätien mukaan sitä syödään. Mikä on kouluruuan todellinen luonne?
Yhtenäiskoulun ruokalassa syö tunnin sisällä yli 270 henkeä.

Yhtenäiskoulun ruokalassa syö tunnin sisällä yli 270 henkeä.

Viime perjantaina Kurun Yhtenäiskoulussa tarjoiltiin nakkikeittoa ja ruisleipää.
Yhdeksäsluokkalainen Neea Innanmaa ei mennyt syömään.
– En ole käynyt koulussa syömässä alakoulun jälkeen.
Hänellä on paljon sanottavaa kouluruuasta, mutta ennen kaikkea hän kokee syömisen kouluruokailussa epämiellyttäväksi.
– On ahdistavaa syödä ruokalassa, jossa on kauhea häly ja meteli.
Luokkakaverit Iida Tiura ja Anni Huhta käyvät poikkeuksetta joka päivä syömässä koulun ruokalassa.
– On se ihan syötävää, vaikkakin joskus vähän ällön näköistä, Tiura toteaa.
– Käyn aina syömässä, koska se on ilmaista. Ja koulupäivän aikana tulee kyllä nälkä, Huhta naurahtaa.

Kurun aikana sapuska parempaa

Neea Innanmaa on siis ollut koko yläkoulunsa ajan koulupäivät syömättä.
– Joskus syön aamiaista, mutta olen jo tottunut siihen, että syön vasta koulupäivän jälkeen.
Innanmaa epäilee kouluruoan ravintoarvoja, ja hän toteaa kasvisten ja perunoiden olevan raakoja.
– Kouluruoka on ilmeisesti halvinta mahdollista sapuskaa.
Anni Huhta nimeää kalapuikot ja muusin lempiruoakseen. Hän osaa kertoa, ettei muusia voi olla kuin kerran viikossa, koska se on liian kallista.
– Kurun aikana kouluruoka oli parempaa. Silloin saatiin jälkiruokaakin, Huhta muistelee.
Iida Tiuralla on erityisruokavalio, joten hänellä ei ole aina samaa ruokaa kuin muilla.
– Esimerkiksi lihapullani eivät kyllä ole ollenkaan lihapullia. Ne ovat hailakan värisiä ja sisältä punaisia, Tiura nauraa.

Välipala pelastaa päivän

Hätä ei ole tämän näköinen, jos kouluruoka ei miellytä. Kurun Yhtenäiskoulussa järjestetään iltapäivisin välipala: 12 euron kortilla saa kymmenen välipalaa.
– Siellä saa leipää, kiisseliä, hedelmää ja mehua, Tiura kertoo.
– Välipala on kyllä hyvä lisä, Huhta mainitsee.
Se, kuinka paljon välipalalla on kävijöitä, riippuu siitä, kuinka mieluisaa ruokaa koulussa on ollut.

Viime perjantaina kouluissa tarjottiin nakkikeittoa.

Viime perjantaina kouluissa tarjottiin nakkikeittoa.

Kouluruoalla huono maine

Tytöt myöntävät, ettei kouluruoka ole samanlaista kuin kotiruoka, ja että koulun ruoalla on jo valmiiksi huono maine. Suurin osa käy silti ruokalassa ainakin kääntymässä.
Innanmaa pohtii olevansa varmaankin ainut koko 250 hengen koulusta, joka ei käy koskaan ruokailussa. Hän arvelee ruokalan meluisine ympäristöineen olevan ainakin yksi syy, miksi kouluruokailu ei miellytä oppilaita.
Huhta puolestaan arvelee erityisesti nuorten ruokatottumusten olevan poikkeavia kouluruoasta.
– Nykyään syödään mielummin pizzaa ja hampurilaisia.
Koulun lähettyvilläkään ei ole juuri mitään syömispaikkoja: ainoastaan Sale, Siwa ja huoltoasema. Tosin alueelta ei saa koulupäivän aikana lähteä, ja tytöt kertovatkin, että alueelta on vaikea lähteä huomaamattomasti. Jos oppilas ei syö koulussa, hänellä on hyvä olla eväät mukana.

Yhtenäiskoulussa tuoretta ruokaa

Usein kouluruoka leimataan senkin vuoksi, että se tuodaan jostain muualta koululle ja lämmitetään uudestaan. Kurun Yhtenäiskoulu on kuitenkin yksi niistä keittiöistä, joissa valmistetaan ruokaa sekä toimitetaan sitä jonnekin muualle.
– Meillä ruoka tulee suoraan padasta ruokasaliin, tiivistää suurtalouden esimies Erja Kurtti yhtenäiskoulun keittiöstä.
Muita kouluja, joissa ruoka tehdään paikan päällä, ovat Siivikkalan koulu, Soppeenharjun koulu, Ylöjärven Yhtenäiskoulu, Metsäkylän koulu, Vahannan koulu ja Moision koulu.
Tiivistetysti koulun ruokalista on koottu suomalaisista peruselintarvikkeista.
– Se on perinteistä hyvälaatuista kotiruokaa, Kurtti toteaa.
– Meillä tulee vain vähän biojätettä, joten ainakin oppilaat syövät sen, mitä ottavat.

Ruokatottumukset ovat muuttuneet

Sekä Erja Kurtin että ruokapalvelupäällikkö Sirpa Heikkilän mielestä lasten ja nuorten ruokatottumukset ja -mieltymykset ovat muuttuneet.
– Mielestäni Ylöjärvellä kyllä maistuu pääsääntöisesti ruoka. Aina on kuitenkin oppilaita, jotka syövät hyvin vähän tai eivät ollenkaan. Veikkaan, että lapset eivät ole kotona tottuneet ihan tavalliseen perusruokaan, kuten keittoihin, laatikoihin tai kastike ja perunat -yhdistelmään, Heikkilä kommentoi.
– Elämme nyt sellaista pizza-aikaa, Kurtti toteaa.
– Perheet ovat kiireisiä. Kun vanhemmat tekevät töissä pitkää päivää, he eivät jaksa satsata ruoanlaittoon. Ja onhan se sosiaalista mennä esimerkiksi kavereiden kanssa siipibaariin.
Erja Kurtti nimeää suosituiksi ruuiksi puurot, pasta-ateriat ja lihamakaroonilaatikon.
– Keitot jäävät kakkossijalle. Ja kastikkeet, joissa on vihanneksia, eivät maistu oppilaille.
Sirpa Heikkilä puolestaan haluaisikin juuri lisätä listalle lämpimiä kasviksia.
– Näin saisimme lapset tottumaan kasviksiin, koska ne tuntuvat olevan ei-toivottuja juurikin esimerkiksi kastikkeissa, Heikkilä perustelee.
Kurtti haluaisi käyttää pelkästään kotimaisia raaka-aineita.
– Ne ovat kuitenkin liian tyyriitä, ja määrärahamme ovat pieniä. Lisäksi haluaisin pyttipannun takaisin listalle.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?