Muunneltu totuus

07.05.2014 08:30

Ruma sana sanotaan niin kuin se on. Tämä periaate ei pidä paikkaansa hassussa Suomen eduskunnassa. Siellä hyviin tapoihin kuuluu käyttää valehtelusta hienotunteista kiertoilmaisua. Tämän takia puhutaan muunnellun totuuden esittämisestä. Seuraavaksi keskitytään mahdollisessa valehtelussa lähinnä korkeimpaan oikeuteen.
Vajaat pari viikkoa sitten uutisoitiin, että korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo on kirjoitellut ahkerasti valikoiduille kansanedustajille lainsäädäntöön liittyviä tietopohjaisia sähköpostiviestejä. Tällä kohtaa vallan kolmijako-opin kannattajat saattavat älähtää. Lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovalta pitää erottaa tiukasti toisistaan.
Itse suhtaudun aihepiiriin käytännönläheisemmin. Lakia kirjoitettaessa ei välttämättä osata ajatella asiaa käytännön soveltamisen kannalta. Tällä kohtaa tarkoitan soveltamisella niitä riitatilanteita, joissa lain yksityiskohtia puidaan eri oikeusasteissa. Käytännön tuomari osaa etukäteen varoittaa sudenkuopista, joihin huono lakiteksti antaa mahdollisuuden.
Uutinen antoi kansanedustajien kertomuksiin perustuen kuvan sekä yhdestä tuoreesta viestittelystä että pitkään jatkuneesta sellaisesta. Kameran edessä presidentti Koskelo oli muistavinaan ainoastaan yhden lähestymisen. Tässä kohtaa tulee väistämättä mieleen se muunneltu totuus.
Aivan turha on näin selvän asian kohdalla antaa epäilylle tilaa. Jo aivan lähtökohtaisesti sähköpostin kirjoittaminen on harmitonta. Siitä jää sähköistä jälkeä moneen paikkaan. Lisäksi viesti on helppo lähettää edelleen uusille henkilöille. Eli mitään tärkeää tai arkaluonteista asiaa tuskin kukaan hoitaa sähköpostilla.
Jatkossa lienee viisainta, että korkeimman oikeuden jäsenet hienovaraisesti vihjaavat halustaan päästä eduskunnan valiokuntiin kuultaviksi asiantuntijoina. Tässä olisi lisäksi se hyvä puoli, että valiokunnan keskustelut jäävät salaisiksi. Ellei sitten tämän palstan aiempi ehdotus valiokuntien radiolähetyksistä ota yllättäen tuulta siipiensä alle.
Palataan ajallisesti viime vuoden pikkujoulujen aikaan. Tai ylipäänsä ajatellaan jokin mukava tilaisuus, kuten tuomareiden yhdistyksen vuosikokous. Sattuu sitä paremmissakin piireissä. Nimittäin korkeimman oikeuden jäsen Liisa Mansikkamäki unohti vähintään lompakkonsa kokouspaikalle. Silloin ei pysty maksamaan taksiaan.
Kommunikointi taksinkuljettajan kanssa johti siihen, että virkavalta kutsuttiin paikalle. Varsinaisena neronleimauksena oikeusneuvos ei kertonut poliisille nimeään ja osoitettaan. Välittömänä seurauksena oli putkareissu ja epäily niskoittelusta.
Aamu valkeni, ja totuuden kertominen esimiehelle Koskelolle oli jo hyvää toimintaa. Liisa omasta aloitteestaan erosi korkeimman oikeuden sisällä valiokunnan puheenjohtajan paikalta. Lisäksi on saattanut tulla varoitus. Kaikista järein toimenpide eli erottaminen olisi vaatinut tuomioistuimen ratkaisun.
Poliitikoista kaivetaan esille kaikkea vanhaa. Kiinteistökaupoissa tavallisten kansalaisten keskuudessa on suosittua välttää vähän veroja ja maksaa osa pimeänä. Vaikeuksia voi tulla, jos esimerkiksi kunta yllättäen käyttää etuosto-oikeuttaan. Silloin ostajan voi olla vähän hankalaa saada takaisin pimeätä kauppahinnan osaa. Toinen vaikeus tulee esiin, jos jälkikäteen toinen kaupan osapuoli tulee tunnontuskiin ja paljastaa tapahtuneen.
Näin tavallaan kävi entiselle Turun kaupunginjohtajalle Juhani Lepälle sekä pariskunnalle Eeva ja Ilkka Vuori. Monta vuotta huvilakaupan jälkeen tuli eteen tilanne, jossa Leppä sanoi Eeva Vuoren olleen uudessa virassaan jäävi käsittelemään hänen asiaansa korkeimmassa oikeudessa. Käsittääkseni itse pimeä raha tuli näytetyksi toteen, mutta sen sijaan Vuoren perheen rouvan katsottiin olleen tietämätön asiasta. Tällä kohtaa tulevat mieleen lähinnä kuluneet sanonnat, ettei korppi korpin silmää noki ja että uskokoon, ken tahtoo.
Ihminen on ihminen puutteineen kaikkineen, oli hänen työpaikkansa sitten mikä vain. Yhteiskunnan eliittiin muutosta ei pelkästään voi vaatia, jos samalla perustukset ovat kyseenalaisia. Ruohonjuuritasolta kumpuava, rehellisyyteen perustuva yleinen mielipide muuttuu ajan saatossa väkeväksi miekaksi. Tässä on kaikille haastetta.

marko@markotaipale.fi