Ei ole helppoa olla ylöjärveläinen yleisurheilija, jollei ole valmis reissaamaan jatkuvasti Tampereella.
Hannu ja Urho Kujanpään on ajeltava aina Tampereen Ratinaan tai Pirkkahalliin seiväshypyn lajiharjoitusta tekemään, koska Ylöjärvellä harjoittelu on mahdotonta.
Ylöjärveltä nimittäin puuttuvat talviset harjoittelupaikat lähes kokonaan, eikä kaikkia yleisurheilulajeja pysty harrastamaan kesälläkään kotikaupungin maaperällä.
Esimerkiksi seiväshypyssä 17-vuotiaiden Euroopan kärkitasolle viime kesänä noussut Urho Kujanpää on joutunut totuttelemaan tähän tosiasiaan.
– Käytännössä aina on lähdettävä lajiharjoituksiin Tampereelle – kesäisin Ratinan stadionille ja talvisin Pirkkahalliin, Urhon valmentajaisä Hannu Kujanpää sanoo.
Seiväshyppääjä tekee paljon erilaisia osaharjoitteita, joten myös Nääshallin punttissali ja Ikurin uusi voimisteluhalli ovat tulleet Kujanpäille kovin tutuiksi.
Tänä talvena tärkeitä tukikohtia ovat olleet myös Tesoman uimahalli ja Varalan urheiluopisto, sillä Urho Kujanpään viidennessä selkänikamassa todettiin syksyllä murtuma, jonka vuoksi vesijuoksu on ollut hänelle hyvin tärkeä harjoitusmuoto.
– Urho päässee harjoittelemaan täysitehoisesti alkukesästä mutta puolella teholla jo huhtikuussa, Hannu uutisoi.
Miksi akatemian kortti ei käy?
Löytyyhän Ylöjärveltä yksityisiä kuntosaleja monipuolisine laitteineen, ja upeaksi remontoituun uimahalliinkin pääsee vesijuoksemaan. Miksi siis Tampereelle?
– Siksi, että ainakaan toistaiseksi Tampereen urheiluakatemiaan kuuluvat urheilijat eivät pääse Ylöjärven kunnallisiin liikuntapaikkoihin samalla kortilla, joka käy kaikkiin Tampereen halleihin, Hannu Kujanpää kertoo.
– Teknisesti se olisi mahdollista, sillä Pirkkahallissa ja Ylöjärven urheilutalossa on samanlainen kontrollilaitteisto. Eikö asia pitäisi hoitaa kuntoon, jos kerran Tampereen seutu -suunnitelmat aiotaan toteuttaa? hän kysyy.
Ylöjärven kaupungin liikuntakoordinaattori Sini Kukkonen kertoo, että asia tulee keskuteltavaksi ja todennäköisesti vapaa-aikalautakuntakunnassa päätettäväksikin.
– Ymmärrän kilpaurheilijoiden tarpeita, mutta taloudellisesti tiukassa tilanteessa on tarkkaan harkittava, kenelle voidaan myöntää ilmainen tai halvempi sisäänpääsy.
Pirkkahallissa ahdasta iltaisin
Pirkkahalli on viralliselta nimeltään Tampereen Messu- ja Urheilukeskus. Sanojen järjestys kuvaa myös marssijärjestystä, sillä urheilu tekee A-hallissa aina tilaa messuille.
Yleisurheiluväkeä auttoi selvästi telinevoimistelijoiden muuttaminen Ikuriin Pirkkahallin B-hallista, jossa on hyvät paikat varsinkin hyppyjen ja heittojen harjoitteluun sekä kunnon juoksusuora.
Suoraa kaipaisi Ylöjärven urheilutaloonkin Ylöjärven Urheilijoiden yleisurheilujaoston valmennusvastaava Heikki Niemi.
– Kun talon remonttia ruvettiin suunnittelemaan, esitimme toiveen juoksusuorasta, mutta vastaanotto oli lähinnä ihmettelevä tyyliin ”mikä se sellainen suora on?”.
– Valmennusryhmämme käyvät kolmesti viikossa ohjatusti Pirkkahallissa, jossa meillä on myös kaikille avoin vuoro sunnuntai-iltaisin. Yleisurheilukoululaisemme käyttävät Vuorentaustan koulun salia, jossa tulee seinä vastaan jo lyhyen spurtin jälkeen, Niemi kertoo.
– Koulun salista ei myöskään löydy kummoisia välineitä. Kuntopalloa siellä pystyy heittelemään hieman, mutta ahdasta tulee siinäkin, koska eihän puolapuiden tai varaston kohdalla pysty sitäkään tekemään, hän jatkaa.
Hannu Kujanpää pitää Pirkkahallin B-puolta kohtalaisen hyvänä treenipaikkana, kunhan sinne pystyy menemään tiettyinä vuorokaudenaikoina.
– Päivisin kello 10–14 siellä on paras aika harjoitella, sillä illalla viidestä kahdeksaan halli on tupaten täynnä pieniä urheilijoita.
Uusista punttisaleista apua
Urheilutalon uusittu punttisali otetaan käyttöön kesän kynnyksellä, ja siitä on melkoisesti apua yleisurheilijoillekin.
– Yläkerran kuntosaliin tulee enemmän pakkapainolaitteita, kuntopyöriä ja muita laitteita sekä kahvakuula. Se on tarkoitettu lähinnä seniorikäyttöön, mutta alakerran sali on pääasiassa vapailla painoilla harjoittelua varten, eli se soveltuu hyvin yleisurheilijoille, Sini Kukkonen kertoo.
– Alakerran salista tulee myös entistä tilavampi, koska väliverho otetaan pois, ja entistä turvallisempi, sillä korotettu nostolava sijoitetaan ovensuulta taaemmaksi.
– Hyvä, sillä asiallista kuntosalia tarvitaan, mutta mitenkähän yleisurheilijat otetaan huomioon urheilutalon vuoroja jaettaessa? Pelkään, että jäämme palloilijoiden jyräämiksi, Niemi aprikoi.
Kukkonen sanoo, että kaupunki ryhtyy jakamaan vuoroja urheilutaloon heti, kun remontti on valmis, eli näillä näkymin toukokuun loppupuolella.
– Kuntosalien varustuksestakaan ei ole vielä tehty lopullista päätöstä, mutta kartoitusta tehdään koko ajan.
Räikkä kaipaisi pikaista ehostusta
Vähätkin lumet sulavat taas pikapuoliin, ja keväällä osa paikallisesta yleisurheilutoiminnasta siirtyy Räikän kentälle. Kujanpäät eivät sinne suunnista.
– Viime kesänä katsoimme, että kerrankin olisi Urholle tarjolla kilpailut kotikylässä. Kävi ilmi, ettei Räikällä ole oikeastaan muita seiväshyppyvarusteita kuin kuoppa. Lapset käyttivät korkeushyppypatjoja ja kuminauharimaa, Kujanpää kertoo.
– Räikän juoksuradatkin vaatisivat pikaista kunnostamista, sillä ratojen välistä puskee sammalta ja ruohoa, hän huomauttaa.
– Pystyyhän Räikällä harjoittelemaan, mutta juoksurata on todellakin keskeltä halki, ja sateella muodostuu isoja lätäköitä. Ei siellä ole oikein turvallista kilpailla, Niemi vahvistaa.
– Ongelmana on sekin, että ratamerkit ovat vanhoja. Kun esimerkiksi nuorten aitajuoksujen säännöt ovat muuttuneet, joudumme aina sijoittamaan aidat oikeisiin paikkoihin mittanauhan kanssa.
Niemi kaipailee Räikälle myös kunnollisia varastotiloja, joissa yleisurheiluvälineistöä voitaisiin säilyttää.
– Ryhmämme ovat käyttäneet kuuluttamokoppia esimerkiksi aitojen säilyttämiseen, mikä on kopin muidenkin käyttäjien kannalta hankalaa.
Viimeisimmät kommentit