Parisen viikkoa sitten Suomen hallitus pääsi sopuun periaatteista, joilla voidaan väkisin liittää kuntia toisiinsa. Yhtenä kohtana on valtioneuvoston päättämä alueellinen kansanäänestys. Mikäli sen enemmistö on liitoksen kannalla, niin sitten hallitus voi pakkoliitoksen tehdä. Tampereen seudulla tämä on täysin rampa pykälä.
Tampereen äänestäjät tietysti lopputuloksen määrittävät. Missä vaiheessa on aidosti tamperelaisilta kysytty, mitä he haluavat?
Tampereella moni kaipaa omakotitalotontteja. Niitä ei Tampere riittävässä mittakaavassa tarjoa. Osalla tamperelaisista on vahvempi identiteetti kotikuntansa suhteen kuin kehyskuntalaisilla. Tämän takia sitä omaa tonttia jaksetaan odottaa ja lisäksi siitä vielä maksetaan paljon.
Palveluiden suhteen Tampereelta löytyy kaikki oleellinen ja vähän enemmänkin. Harvaa asiaa täytyy kehykseltä etsiä. Tavallisen tamperelaisen elinpiiri ymmärrettävästi vähän surkastuu. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että kehyskuntien asiat eivät tamperelaisia kiinnosta. Tampereen oma tonttitilanne ei siitä muuksi muutu, vaikka kaupunki hallitsisi puolta Pirkanmaata.
Ennustan, että erityisesti Tampereen äänillä pakkoliitos kaatuu ja vieläpä sangen selkein numeroin. Poliitikot saattavat havitella kehyksien rahavaroja, mutta onneksi he ovat suhteessa muihin äänestäjiin nähden harvalukuinen joukko.
Muutenkaan valtioneuvosto ei voi toimia täysin oman mielensä mukaan. Tutut sanat maankäyttö, asuminen ja liikenne ovat tällä kohtaa keskiössä. Tampereen seudulta nyt ei vain tule mieleen konkreettista esimerkkiä siitä, mikä täällä nyt niin huonosti olisi. Lopulta Tampereen tunneliakin alettiin rakentaa. Mahdollisen uuden jätevedenpuhdistamon sijainti luonnollisesti aiheuttaa kipuilua. Maakuntakaava on Tampereen seutuhallinnon sijaan luontevin tapa ratkaista puhdistamon sijoituspaikka.
Tämän tekstin kirjoitushetkellä Rauno Saari ei vielä ole luovuttanut loppuraporttiaan. Oletetaan, että ehdotus on aiempaa pidemmälle jalostettu versio eurooppalaisesta Tampereesta. Ihmettelen suurta intoa laatia jo seuraavia askelmerkkejä. Sanotaan näitä askelia kuvainnollisesti tanssiksi. Tunnetusti tangon tanssimiseen tarvitaan kaksi osapuolta. Erittäin epäselvää on kuntaministeri Henna Virkkusen suhtautuminen muihin virityksiin kuin itse kuntaliitoksiin.
Konkreettisen ajatusleikin saa aikaiseksi vaikkapa Tampereen uudesta järjestelyratapihasta. Josko sellaisen paras sijainti olisi muualla, niin saako toisen tontille rakentaa?
Tällä kohtaa tamperelaisena päättäjänä kilauttaisin hallitukselle. Sitten muistuttaisin Sipoon ryöstöstä. Eli mikäli isompi hamuaa pienemmän maata, niin on jo olemassa konkreettinen esimerkki. Toistetaan vain Sipoon kohtalo, ja pulinat pois.
Hallitus oli pakkoliitospäätöksessään melkoisen raukkamainen, koska Helsingin seutuun ei uskallettu kajota. Suomessa on täysin selvää, että maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta koko Uusimaa on ensiarvoisen tärkeää aluetta. Tämän alueen kunnat kuten, Tuusulat, Keravat ja Nurmijärvet, loistavat poissaolollaan hallituksen pakkoliitossuunnitelmista. Muualle Suomeen kuria ja pääkaupungin sivistystä tuodaan oikein urakalla. Toiset kunnat ovat siis tasa-arvoisempia kuin toiset.
Henna Virkkunen on uhitellut, että ellei uudistusta tehdä hänen mielensä mukaan, niin sitten voidaan unohtaa nykyinen kuntaperusteinen malli. Tämä on mielenkiintoinen sivulause, ja tutkivan journalismin pitäisi selvittää sen tarkempi sisältö. Pöytälaatikossa taitaa olla suunnitelmia, joilla kunnilta viedään lukuisia tehtäviä pois. Luonnollisesti samalla kertaa viedään myös rahoja. Ehkä Suomeen sopisivat paremmin nykyistä symbolisemmat kunnat.
Kuntien rönsyistä on tullut aiemmin esitettyä, että esimerkiksi työttömyys harvoin on kunnan vika, joten ei kunta silloin voi ratkaisukaan olla. Rönsyjen listaa voi jatkaa ammatillisella koulutuksella. Miksi kunnat ovat koulutuksen omistajia?
Mieleen tulee lähinnä ammattitaidottomuus, mikä on konkretisoitunut maksettujen tukien takaisinperintänä. Hyvä lainsäädäntö parhaiten takaa jokaiselle suomalaiselle kohtuulliset palvelut asuinpaikasta riippumatta.
marko@markotaipale.fi
Kommentointi on suljettu.