Ylöjärven lukiosta vuonna 1991 ylioppilaaksi kirjoittaneesta Petja Peltomaasta piti alun perin tulla valokuvaaja, valosuunnittelija tai tuottaja. Eipä tullut, mutta läheltä kyllä liippasi.
Nyt, 22 vuotta myöhemmin, Peltomaa on arvostettu käsikirjoittamisen ammattilainen. Hänen näppäimistöstään ovat lähtöisin moni suosittu tv-sarja sekä yksi kokoillan elokuva.
Menestys kilpaillulla alalla ei ole tullut helpolla.
– Suomessa vallitsee harhakuvitelma, jonka mukaan kaikki, jotka osaavat kirjoittaa, voisivat toimia käsikirjoittajina. Näinhän ei tietenkään ole, Peltomaa toteaa.
– Joskus voisi olla mukava myydä ihmisille vaikka silmälaseja. Siinä työssä voisi yksiselitteisesti sanoa asiakkaille, mitä he tarvitsevat, ylöjärveläislähtöinen Petja Peltomaa pohtii. Omassa työssään ammattikäsikirjoittaja kokee usein luomisen tuskaa.
Kultaisella Venlalla viime vuonna palkitun Peltomaan mukaan hyvän käsikirjoittajan erottaa huonosta ennen kaikkea kokonaisuuksien hallinta. Kun työn alla on vaikkapa 12-osainen tv-sarja, ei parilla hyvällä idealla pitkälle pötkitä. Jos kiinnostusta alaa kohtaan löytyy, ei ensimmäisten vastoinkäymisten kohdalla kuitenkaan kannata luovuttaa.
– Käsikirjoittaminen vaatii intohimoa ja kärsivällisyyttä. Vanha sanonta ”jalat maassa ja pää pilvissä” sopii aika hyvin moneen asiaan, myös tähän alaan, Peltomaa hymyilee.
42-vuotias kahden lapsen äiti on itse kulkenut pitkän tien nykyiseen ammatilliseen tilanteeseensa. Käsikirjoittamisesta tuli hänelle leipätyö vasta tämän vuosituhannen alussa, noin kolmikymppisenä.
Peltomaan mukaan työ ei valinnut häntä, vaan hän valitsi työn.
– Suuntasin itseni käsikirjoittajan uralle ihan tietoisesti. Opiskelin Taideteollisessa korkeakoulussa aikoinaan tuottamista, mutta niiden vuosien aikana huomasin, että kirjoittaminen on se minun juttuni, nainen muistelee.
Noin vuosikymmenen mittainen taival ammattikäsikirjoittajana on edennyt tähän mennessä vakuuttavasti. Petja Peltomaan tuotoksia on nähty lähes kaikilla valtakunnallisilla tv-kanavilla ja myös elokuvateattereiden valkokankailla. Leipälajiksi näyttäisi vakiintuneen draamakomedia.
– Se on minulle luontainen tyyli, tai oikeastaan tapani katsoa maailmaa, ammattilainen pohtii.
– Käsikirjoittajan omakohtainen kiinnostus hänen suosimaansa genreen on olennaista, jotta katsojalle voi oikeasti tarjota jotakin hienoa. Siitä syystä en esimerkiksi itse voisi ehkä kirjoittaa scifiä; en tajua kyseisestä tyylilajista mitään.
Työn alla sairaalasarja
Käsikirjoittaminen, kuten mikä tahansa luova työ, on ikuista oppimista. Peltomaa sanoo omaksi kompastuskivekseen näppäimistön ääreen istumisen. Ensimmäiset rivit kun ovat yleensä ne kaikkein vaikeimmat.
– Pelko siitä, ettei keksi tarpeeksi hyviä ideoita tai ylipäätään osaa koko hommaa, on tässä työssä aina läsnä. Eläytyminen, tekstistä innostuminen ja toiseen maailmaan sukeltaminen on raskasta, Peltomaa kuvailee.
– Mutta kun alkuun pääsee, kirjoittamista ei usein malttaisi millään lopettaa. Flow-tila on parhaimmillaan erittäin nautittava, ja työni venyvät joskus yön pikkutunneille saakka, hän jatkaa.
Puolitoista viime vuotta ex-ylöjärveläisen päivät ovat vierähtäneet pitkälti yhden ja saman projektin parissa. Yleisradion parhaillaan valmistelema, sairaalaympäristöön sijoittuva draamasarja on ollut pääkäsikirjoittajana toimivalle Peltomaalle kiintoisa kokemus.
– Tämä on Suomen mittakaavassa todella suuri satsaus. Sarja seuraa neljän eri-ikäisen hoitajan elämää helsinkiläisellä teho-osastolla. Pääosissa ovat Iina Kuustonen, Leena Pöysti, Tiina Lymi ja Lena Meriläinen.
20-osaisen sarjan ensimmäisen tuotantokauden kuvaukset ovat parhaillaan käynnissä, ja tv-ruutuihin uutuusdraama tulee ensi syksynä. Kolmen hengen käsikirjoitustiimiä johtava Peltomaa lupaa, että luvassa on suuria tunteita.
– Sairaala on tapahtumaympäristönä itse asiassa aika helppo: elämä ja kuolema ovat siellä konkreettisesti läsnä koko ajan. Jännitteitä ei siis tarvitse etsiä aivan pienistä asioista, Peltomaa pohtii.
Tosi-tv:n aika päättymässä
Ylöjärvelle palaaminen ei ole käynyt Petja Peltomaan mielessä, vaikka puutarhakaupunki hänelle rakas onkin. – Ylöjärvellä ei ole identiteettiä, koska se kasvaa niin kovasti koko ajan.
Viime vuosina suomalaisen televisioviihteen näkyvimpiä trendejä on ollut tosi-tv:n alati kasvanut ylivalta. Halvalla tuotetut realityohjelmat ovat ujuttaneet lonkeronsa kaikkialle – jopa valtiorahoitteisen Ylen kanaville.
Petja Peltomaata vallitseva suuntaus ei miellytä. Huolissaan hän ei siitä kuitenkaan ole.
– En usko, että tarjonta vastaa tosi-tv:n kohdalla katsojien kysyntää. Kyse on siitä, että kilpailun kasvaessa ja katsojamäärien laskiessa resurssit tehdä laadukasta ohjelmaa ovat pienentyneet. Reality on käsikirjoitettuun fiktioon nähden halpaa tehdä, Peltomaa analysoi.
Oman alansa ammattijärjestöä, Suomen käsikirjoittajien kiltaa, johtava Peltomaa uskoo television katselemistottumusten muuttuvan lähivuosina radikaalisti. Vahvoina merkkeinä siitä ovat Netflixin kaltaiset internetin suoratoistopalvelut, joiden suosio on tasaisessa kasvussa.
– Kun katsojat alkavat itse maksaa sisällöstä, se muuttuu huimasti. Hyvin tehty fiktio on Netflixissä ja muissa vastaavissa palveluissa arvossaan. Käsikirjoittajien kannalta tämä suuntaus on erittäin valoisa, Peltomaa toteaa.
Mutta mitkä ovat Keijärven rannalta aikoinaan maailmalle lähteneen käsikirjoittajan omat unelmat? Kun töitä on riittänyt ja tunnustustakin tullut, mitä saavutettavaa on vielä jäljellä?
– Suomalaisen tv-sarjan läpimurto ulkomailla olisi huikea juttu. Se on kaikkien kotimaisten käsikirjoittajien yhteinen haave.
Viimeisimmät kommentit