Teatteri Siperia syöksyy riehakkaasti työhyvinvoinnin haasteisiin

Huono pomo ja aikavarkaat kiristävät tiimin hermoja

Marika Heiskasen, Karoliina Blackburnin, Olli Haatajan ja Elisa Piispasen sekä ohjaaja Iiristiina Varilon kirjoittama Tiimi –  näytelmä työhyvinvoinnista sai ensi-iltansa Siperiassa marraskuun lopulla. Komediallisen näytelmän henkilögalleria on herkullinen.
Teatteri Siperian uutuustuotanto Tiimi – näytelmä työhyvinvoinnista marssittaa työpaikkateatteriin tutun tuntuisen henkilögallerian. Tuolissa Marika Heiskanen ja Elisa Piispanen, takana Karoliina Blackburn ja Olli Haataja. (Kuva: Sanna Tennberg)

Teatteri Siperian uutuustuotanto Tiimi – näytelmä työhyvinvoinnista marssittaa työpaikkateatteriin tutun tuntuisen henkilögallerian. Tuolissa Marika Heiskanen ja Elisa Piispanen, takana Karoliina Blackburn ja Olli Haataja. (Kuva: Sanna Tennberg)

Huono esimies, besserwisser, marttyyri, minä itte, nuoleskelija, itkeskelijä, aikavaras ja työuupumuksesta kärsivä työkaveri. Kuulostaako tutulta?
Näiden tiimiläisten joukosta löytyvät työhyvinvoinnin vaativimmat haasteet.
Teatteri Siperian näytelmä on ilahduttavasti uutta, suomalaista draamaa. Tekijäryhmän näyttelemä ja Iiristiina Varilon ohjaama esitys tuulettaa aihetta pyörremyrskyn tavoin.
Käsikirjoitus on sekoitus todellisuutta ja draamaa. Asiantuntijalausuntoja on syötetty videopätkinä esityksen juoksuun.
Yksi haastatelluista, kirjailija Rosa Meriläinen muistuttaa, että tutkimusten mukaan työuupunut ei ole liian kiltti ihmiseksi vaan, että vika on töiden organisoinnissa.
Ammattiliitto Pron syksyinen työmarkkinatutkimus paljasti, että lähes puolet suomalaisista toimihenkilöistä kärsii huonosta johtamisesta. Työyhteisöä koskevia lakeja on olemassa, mutta mikään laki ei määrää ihmissuhteista, toteaa puolestaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Siitä tehtävästä työpaikan on selvittävä itseohjauksella. Harva onnistuu.
Työnohjauksessa on lupa valuttaa ulos ikävät tunteet, näytelmän tiimi valuttaa ulos ohjaajan.

Vahvaa tyypittelyä

Tiimillä ei mene hyvin. Vuoden pomoksi valittu esimies ei osaa organisoida, ja hän lähentelee, pelottelee ja on enemmän poissa kuin paikalla. Tiimi ei tunne avokonttorietikettiä, työn iloa eikä toistensa kunnioittamista. Poppoo on kuin lauma koulukiusaajia, jotka haukkuvat poissa olevat ja naureskelevat toisille selän takana.
Henkilögalleria on karrikoitu ja stereotyyppinen, mutta sellaiseksi tarkoitettukin. Käsikirjoitus paljastaa henkilöistä syvempiä tuntoja.
Kaikkitietävä on lopulta epävarmin, marttyyri paikkaa ja odottaa kiitoksia, piipahtelija sukkuloi kodin, työpaikan ja työterveyden välillä ja itkeskelijä parkuu tahtonsa läpi.
Vahvasti tyypitellyt hahmot tunnistaa eläviksi jokainen katsoja. He ovat pesiytyneet tiimeihimme ja ovat aikamme työpaikan kuvia.
Käsikirjoitus on työstetty ryhmässä, mikä näkyy monipuolisuutena mutta myös irrallisina kohtauksina. Tällainen on jalkapalloilija Zlatan Ibrahimovicin tarina, joka on täyttä asiaa, mutta vähän kuin näytelmän kansainvälisestä jatko-osasta.
Huutavista repliikeistä ei aina saanut selvää, mutta äänentoisto ei ole salin vahvuus.

Notkea Piispanen

Erilaisuuden sietäminen, joustaminen ja kompromissit ovat avokonttoreiden arkea, mutta jos tätä palapeliä ei ohjata millään tavalla, jyrääjät ahmivat kaiken hapen.
Näyttelijät tykittävät dialogia liukkaasti, ja heidän keskinäinen kemiansa toimii hienosti.
Toisin on kritiikin kohteena olevassa toimistossa, josta pelisäännöt puuttuvat. Yksi pahimmista häiriköistä on yksityisasioitaan kailottava ja työrauhaa kunnioittamaton hämmentäjä, joka leimaa takapuolellaan työtasoja tai liimautuu kynnykselle. Tätä vikaa näyttäisi olevan vähän jokaisessa tiimiläisessä.
Marika Heiskasen pikku-Hitler on varastaa koko shown. Hän on leveilijä, totuuden oikoja, ideakaappari ja asemaansa räikeästi hyväksi käyttävä rekrytoija.
Karoliina Blackburn on pomona rietas ja riehakas, kehonkieli nääs toimii. Työntekijän roolissa Blackburn on ideaköyhä pessimisti. Hälystä kärsivä Elli purkaa uupumustaan aggressiivisuudella ja kiroilemalla. Elisa Piispanen on piipahteleva vapaamatkustaja, jolla on kahden elämättömän elämän ongelma. Piispanen herkuttelee käärmemäisellä notkeudellaan.
Olli Haatajan marttyyri joutuu lopulta pyytämään siivoojaa apuun päästäkseen alas ”ristiltään”.

Mieletön bändi

Ja, mitäs ne ovat ne arvot, jotka tulisi kaivaa eväslaatikosta jokaisella työpaikalla? Kysy, kunnioita, luota, ole rehellinen ja muista myös iloita! Näillä päästään ryhmässä jo pitkälle ilman närästyslääkettä ja sairauslomaa.
Näytelmän musiikki on valittu ajatuksella ja osuvasti.
Esityksen olisikin voinut päättää, puheen sijaan, mielettömään ”live-bändiin”, joka soittaa tiimissä kerrankin samaa säveltä. Työporukka, joka sananmukaisesti rokkaa yhteen hiileen, on niin lupaavan positiivinen ja energinen ilmiö.
Viime lauantaisen esityksen väliajalla näytelmä tuntui puhuttavan jokaista kuppikuntaa. Tarkkanäköinen teatteri haastaa katsojan, ja esitys onkin oiva startti minkälaiselle tiimipäivälle hyvänsä

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?