Harmonikkaa, tuttavallisemmin haitaria, pidettiin vuosikymmeniä rahvaan kansaosan soittimena. Vielä 1970-luvulla harmonikkamusiikki ei kelvannut kaikille, vaan epäilijöitä riitti esimerkiksi musiikinopettajien ja kanttorien joukossa. Lopulta huippumuusikot ymmärsivät harmonikan potentiaalin, ja monipuolisesta soittimesta kehittyi populaarimusiikin instrumentti sekä taidemusiikkipiireissä hyväksytty soittopeli.
– Uskon, että harmonikka soi vielä pitkään. Suomessa on hyvä määrä nuoria soittajia, joista enemmistö on hieman yllättäen tyttöjä. Lisäksi soitonopetusta on saatavilla joka puolella Suomea, ylöjärveläinen harmonikkakauppias Matti Talasmäki sanoo.
Vaikka modernit ja yhä helppokäyttöisemmät soittimet kasvattavat jatkuvasti suosiotaan, Talasmäki vannoo vanhan kunnon harmonikan nimeen.
– Nykyään markkinoilla on myös digitaalisia harmonikkoja, joissa ei ole perinteisen harmonikan sisäkaluja. Akustinen harmonikka pitää kuitenkin pintansa vielä todella pitkään ainutlaatuisen äänensä ansiosta, Soppeenmäessä harmonikkaputiikkiansa pyörittävä Talasmäki toteaa.
Harvinaisen moniääninen soitin
Wikipedian mukaan harmonikka on yhteisnimitys näppäin- tai kosketinsormiolla sekä palkeella varustetuille kannettaville vapaalehdykkäkielisille kosketinsoittimille. Harmonikalla on monta lempinimeä, kuten haitari, hanuri, sirmakka, taljankka, kurttu, köyhän urut, ryppy, vetopeli ja pirunkeuhko.
Harmonikan juuret ulottuvat aina 1700- ja 1800-luvulle asti. Soittimen syntysijat ovat Keski-Euroopassa, Italiassa ja Venäjällä. Suomessa harmonikkoja alettiin valmistaa 1930-luvulla. Vuonna 1995 toimintansa lopettanut Kouvolan harmonikkatehdas oli Pohjoismaiden viimeinen harmonikan valmistaja.
Harmonikkavalmistajien joukossa ei ole yksittäistä huippumerkkiä, kuten viulujen Stradivarius. Tunnetuimpia harmonikkamerkkejä ovat muun muassa Borsini, Bugari, Castagnari, Excelsior, Menghini, Pigini, Scandalli, Zero Sette, Bell, Gabbanelli, Giulietti ja Hohner.
Harmonikan ääniala vaihtelee soitintyypistä riippuen enimmillään seitsemän oktaavin alueella. Haitarit jaetaan standardibassoharmonikkoihin ja melodiabassoharmonikkoihin.
Melodiabassojärjestelmää tarvitaan polyfonisen ja atonaalisen musiikin soittamiseen. Standardibasso taas tukee pääosin vain tonaalisten melodioitten säestystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että standardbassokoneisto soveltuu perinteiseen säestykselliseen tanssimusiikkiin ja melodiabassokoneisto puolestaan taidemusiikkiin.
Suomessa harmonikkamusiikki on tullut kenties parhaiten esille Ikaalisten Sata-Häme soi -festivaaleilla vuosittain järjestettävän Kultainen Harmonikka -kilpailun myötä. Tapahtumassa kilpaillaan viihdeharmonikansoiton Suomen mestaruudesta. Tänä vuonna voiton vei haapajärveläinen Joni Stein.
Erittäin laaja hintahaitari
Matti Talasmäki aloitti tutustumisen harmonikkamusiikkiin noin 12 vuoden ikäisenä.
– Kuuntelimme veljeni kanssa radiosta harmonikkamusiikkia ja ostimme sohvakauppiaalta vanhan soittimen. Sitä sitten korjailtiin, jotta saimme siitä jotakin ääntä. Myöhemmin opiskelin harmonikansoittoa jonkin verran ja keikkailin useiden eri kokoonpanojen kanssa häissä ja tansseissa. Nykyään soitan enää sukulaisten juhlissa, Talasmäki naurahtaa.
Harmonikkakauppiaaksi Talasmäki ajautui hieman vahingossa 1980-luvulla.
– Ostin uuden harmonikan tamperelaiselta Toivo Viitaselta ja sain ihmeellisen inspiraation, että se piti vaihtaa. Yhtäkkiä soittimia alkoi kerääntyä nurkkiin, ja hiljalleen toiminta laajeni kaupanteoksi. Nyt olen noin 15 vuoden ajan tuottanut uusia harmonikkoja Italiasta, Bugari-merkkiä edustava Talasmäki kertoo.
Myös käytettyjä soittimia kauppaava Talasmäki muistuttaa, että harmonikka ei ole tuote, jota myytäisiin päivittäistavaroiden tapaan. Uusia soittimia Talasmäki myy enimmillään joitakin kymmeniä vuodessa.
– Myyn pääasiassa standardibassoharmonikkoja. On minulla toki muutama melodiabassosoitinkin, mutta niitä kysytään erittäin harvoin.
Tällä hetkellä kallein Talasmäen hyllystä löytyvä malli on Bugari Silver Casotto, jolla on hintaa 9 300 euroa.
– Uusien soittimien hintahaitari on 2 000–10 000 euroa. Toki parhaista melodiabassoharmonikoista löytyy myös 20 000 euron pelejä.
Harmonikka on siis melko kallis soitin, mutta se on myös kestävä.
– Uusi harmonikka kestää isältä pojalle. Soitin ei edes vaadi kovin paljon huoltoa, kunhan pitää sen pois kosteista paikoista ja korkeista lämpötiloista, Talasmäki ohjeistaa.
Harmonikka pitää arvonsa
Harmonikkakauppias Talasmäen mukaan haitaria voi oppia soittamaan kuka tahansa.
– Jonkun pienen melodiapätkän pystyy soittamaan jo pienen harjoittelun päätteeksi. Hyvä soittotaito vaatii sitten tietysti lähes päivittäistä treeniä.
Soittamisesta kiinnostuneen ei kannata pelästyä edes harmonikan suhteellisen korkeaa hintaa.
– Tuhannen euron molemmin puolin löytyy soittimia, jotka varmasti palvelevat soittamisen alussa oikein hyvin. Lisäksi harmonikka pitää hyvin arvonsa, joten siitä saa vaihdossa oikein reilun hyvityksen, Talasmäki sanoo ja istuu puotinsa tuolille veivaamaan muutaman sävelen
