Virosta autolasteittain rahdattava alkoholi syö ravintoloiden kannattavuutta rajulla kädellä

Harmaan talouden torjunta voisi tuoda illallisravintoloita Ylöjärvelle

Jos haluat syödä hyvän ja laadukkaan ravintolaillallisen, mene Tampereelle.
Edellä oleva väite on kärjistys, mutta käytännössä totta. Tasokkaat illallisravintolat puuttuvat Ylöjärveltä tyystin. Tilanne on tosin lähes yhtä heikko kaikissa Tampereen ympäryskunnissa.
Ylöjärvellä on hyvin vähän vaihtoehtoja nauttia laadukkaista illallisista ravintoloissa.

Ylöjärvellä on hyvin vähän vaihtoehtoja nauttia laadukkaista illallisista ravintoloissa.

Kannattavan illallisravintolan perustaminen Ylöjärvelle on melko ongelmallista. Asiakkaita ei riitä tarpeeksi jokaiselle päivälle.
– Se ei riitä, että ravintolassa käydään äitienpäivänä ja vappuaattona. Ulkona syömisen pitäisi olla säännöllistä. Tampereen ympäryskuntiin ei ole vielä syntynyt tällaista ruokailukulttuuria, ravintola-alalla toimivan palveluyritys Juvenes-Yhtiöt Oy:n ravintolatoimenjohtaja Päivi Jousmäki kommentoi.
Hän muistuttaa, että tasokkaan ravintolan pyörittäminen sitoo paljon työvoimaa.
– Sen vuoksi asiakkaita pitäisi käydä jatkuvasti eikä kausiluontoisesti. Muuten toiminnan ylläpitäminen käy mahdottomaksi, Jousmäki sanoo.
Jokainen Ylöjärvellä vieraillut on varmasti pannut merkille, että kaupungista löytyy yllin kyllin pizzerioita, kebabravintoloita ja muita pikaruokapaikkoja.
Työmarkkinajärjestö Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi on sitä mieltä, että suuri määrä edellä mainittuja ravintoloita syö mahdollisuuksia illallisravintoloilta.
Lappi sanoo harmaan talouden torjunnan olevan keskeisin väline siihen, että pieniin kaupunkeihin syntyisi edes joitakin illallisravintoloita.
– Niin pitkään kuin nykymuotoinen harmaa talous saa rehottaa, pieniin kaupunkeihin ei tule illallisravintoloita, jotka hoitaisivat yhteiskunnalliset velvoitteensa ja pystyisivät silti toimimaan kannattavasti, Lappi selvittää.
Hän on kuitenkin kohtalaisen toiveikas siitä, että asiaan puututaan jatkossa entistä tarkemmin.
– Harmaan talouden torjuntaan on tulossa hyviä elementtejä. Vuoden alusta lähtien ravintoloilla on velvollisuus tarjota kuittia. Lisäksi suunnitteilla on veronumero ravintoloissa työskenteleville henkilöille. Vastaava käytäntö on jo rakennusalalla, Lappi kertoo.

Juominen siirtynyt ravintolasta kotiin

MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toivoo, että harmaa talous saataisiin pian kuriin matkailu- ja ravintola-alalla.

MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toivoo, että harmaa talous saataisiin pian kuriin matkailu- ja ravintola-alalla.

Ravintoloilla on ollut viime aikoina vaikeaa. Etenkin Pirkanmaalla laskusuhdanne on näkynyt ravintolatoiminnassa jo pitkään.
MaRan ekonomistin Jouni Vihmon mukaan Pirkanmaan ravintoloiden myynti laski ja kustannukset kasvoivat viime vuonna.
Ravintoloiden kannattavuus heikkeni jo kolmatta vuotta perättäin.
– Alan vaikeudet jatkuvat vielä ainakin ensi vuoden alkupuoliskon ajan, Vihmo sanoo.
Erityisesti alkoholimyynnin lasku on kurittanut pirkanmaalaisia ravintoloita. Pirkanmaa on kärsinyt tästä enemmän kuin ravintolat keskimäärin Suomessa.
Yökerhotoiminta on vähentynyt, ja ongelmat koskevat myös pubeja. Ravintolat eivät pysty tällä hetkellä mitenkään kilpailemaan halvan tuontiviinan kanssa.
Itse asiassa Virossa ja Suomessa myytävän alkoholin hintaero kasvaa koko ajan.
MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi muistuttaa, että Tallinnan hinnat muodostavat nyt suomalaisten mielikuvan siitä, mitä alkoholin pitää maksaa.
– Alokoholin hinnan korottaminen Suomessa on vaikuttanut enemmän kulutuksen rakenteeseen kuin määrään. Tässä tilanteessa matkustajatuonti voittaa ja ravintolat häviävät, Aittoniemi sanoo.
Ravintola-anniskelu kattaa kaikesta alkoholin kulutuksesta enää kymmenen prosenttia. Kulutus on siirtynyt koteihin ja kaduille.
Aittoniemi toivoo, että ammattimaiset alkoholitrokarit blokattaisiin pois jo satamissa. Hänen mukaansa laiton anniskelutoiminta on lisääntynyt.
– Pimeitä yökerhoja on ilmestynyt aika moneen kaupunkiin.

Ulkomaalaisia houkuteltava lisää

MaRan ekonomisti Jouni Vihmo (vas.) ja Tredean laatujohtaja Kari Saikkonen ovat huolissaan pirkanmaalaisten ravintoloiden kilpailukyvystä sekä matkailijoiden määrän tippumisesta Tampereen seudulla.

MaRan ekonomisti Jouni Vihmo (vas.) ja Tredean laatujohtaja Kari Saikkonen ovat huolissaan pirkanmaalaisten ravintoloiden kilpailukyvystä sekä matkailijoiden määrän tippumisesta Tampereen seudulla.

Jos ravintola-alalla on ollut vaikeaa, myös matkailuelinkeino kamppailee taloustaantuman kurimuksessa.
Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä Suomessa väheni viime kesänä edellisvuoden vastaavasta ajasta. Noususuuntainen käyrä siis katkesi.
Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on kaksinkertaistunut Suomessa 2000-luvulla. Vielä vuonna 2000 Suomeen saapui 3,8 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Viime vuonna ulkomailta tuli jo 7,6 miljoonaa matkailijaa.
Etenkin venäläisten määrä on ollut kovassa kasvussa. Venäläiset tekivät Suomeen viime vuonna neljä miljoonaa matkaa. Mikäli viisumivapaus toteutuisi, venäläiset tekisivät MaRan mukaan vähintään 7,1 miljoonaa reissua maahamme.
Etenkään Pirkanmaalla ei ole kuitenkaan täysin hyödynnetty matkailun tarjoamaa potentiaalia työllistäjänä ja verotulojen kasvattajana.
Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean laatujohtaja Kari Saikkosen mukaan Pirkanmaalla pitää satsata entistä voimakkaammin markkinointiin ulkomailla. Tosin nykyisessä taloustilanteessa lisäsatsausta ei taatusti tehdä julkisella rahalla.
– Meidän täytyy yhdessä elinkeinoelämän kanssa lähteä tekemään vahvaa markkinointikampanjaa ulkomaille. Tämä on Tredealle iso haaste, Saikkonen sanoo.
Hänen mukaansa poliitikot luulevat, että ulkomaalaiset tulevat Suomeen joka tapauksessa, koska Suomi tunnetaan maailmalla.
– Asia ei suinkaan ole näin. Tarvitaan lisää rahaa markkinointiin. Vienninedistämismatkoja kyllä tehdään jopa ministeritasolla, mutta matkailuelinkeinoa ei edistetä vastaavilla tempauksilla, Saikkonen ihmettelee.

Alkoholi pois katukuvasta

Alkoholi aiheuttaa Suomessa haittaa myös matkailuelinkeinolle.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ssä on huomattu, että suomalaisten alkoholin käyttö alkaa syödä matkailutuloa.
– Hienoimmat puistomme ovat kesäviikonloppuisin kaksin käsin alkoholia juovien nuorten kansoittamia. Ulkomaalaiset matkailijat ovat viestittäneet, ettei tällaista käyttäytymistä näy muissa Euroopan kaupungeissa, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo.
Ongelmiin on ajauduttu hiljalleen sen jälkeen, kun järjestyslaki korvasi kuntien järjestyssäännöt kymmenen vuotta sitten.
MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemen mukaan poliisi on todennut jälkeenpäin, että lakimuutos oli virhe.
– Islannissa ja Suomessa on jotenkin hyväksyttyä, että joka toisella kulkijalla on viikonloppuisin kädessä olut, jota voi juoda missä ja milloin tahansa. Pieni mutta näkyvä osa kansasta kulkee kadulla ja puistoissa tölkki kädessä. Kunnille olisi annettava takaisin oikeus kieltää alkoholin nauttiminen julkisilla paikoilla, Aittoniemi sanoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?