Ensimmäisiä kesälomapäiviään viettävä Sami Hyle istuu kotinsa takapihalla keinussa. Hänen käsissään on skotlantilaisen Niall Fergusonin kirjoittama Julma Sota, jossa kirjailija arvostelee ensimmäistä maailmansotaa koskevia käsityksiä. Hyle ei meinaa saada silmiään irti tuoreimmasta kirjastolöydöksestään. Sama on toistunut usein viime vuosina. Hyle on hurjan kiinnostunut historian tapahtumista.
– Aloin kiinnostua tietokirjoista neljännen ja viidennen vuosiluokan vaihteessa, kun koulussa puhuttiin ensimmäisen kerran talvisodasta. Samoihin aikoihin näin alkuperäisen version Tuntemattomasta sotilaasta ja halusin ottaa asioista selvää, Hyle kertoo.
Sen jälkeen kymmenet tietokirjat ovat kuluneet ylöjärveläisnuorukaisen käsissä. Hylettä kiinnostavat erityisesti historian tapahtumat suuresta Pohjan sodasta toiseen maailmansotaan saakka. Eli 1700-luvun alusta 1900-luvun puoliväliin asti.
– Tuolla aikavälillä on tapahtunut kaikkea kiinnostavaa. Ruotsin historia kiinnostaa siksi, että Suomi on ollut joskus osa Ruotsia. 1800-luvulla puolestaan tapahtui paljon jänniä asioita ja kehitys oli huimaa kaikilla osa-alueilla. 1900-luku on vielä sitäkin jännittävämpi, kun ottaa huomioon sen, että silloin tekniikka kehittyi sadassa vuodessa nopeammin kuin mitä se oli kehittynyt sitä ennen 500 vuodessa, Hyle taustoittaa.
Paljosta lukemisesta on ollut runsaasti hyötyä koulussa. Hylen peruskoulun päättötodistuksessa historian kohdalla on tietysti arvosana kymmenen.
– Historian kokeissa pystyin laittamaan paperille kaikkia ylimääräisiä asioita, joista ei kerrota koulukirjoissa, Hyle sanoo hymyillen.
Stipendi tuli pienenä yllätyksenä
Opettajat huomasivat Hylen kiinnostuksen tietokirjallisuuteen ja hakivat hänelle Suomen tietokirjailijat ry:n stipendiä. Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry jakavat 100 euron suuruisia stipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille.
– Äidinkielen opettaja pyysi minua listaamaan lukemiani tietokirjoja. Tiesin siis, että stipendiä on haettu minulle, mutta en uskonut, että voisin saada sen, Hyle kertoo.
Hyle ei kuitenkaan itse päässyt noutamaan stipendiä kevätjuhlassa, sillä hän oli samaan aikaan Puolassa TUL:n liittojoukkueen mukana pelaamassa lentopalloa.
Ylöjärven Ryhtiä edustava vuorentaustalainen aloitti lentopalloilun jo kymmenen vuotta sitten. Menestystä on tullut jo rutkasti, sillä Hylen joukkue on voittanut jo kaksi Lounais-Suomen aluemestaruutta. SM-tasolla paras saavutus on neljäs sija. Ensi kaudella Hyle jatkaa Ryhdin B-nuorissa sekä kenties myös miesten joukkueessa.
Sitä ennen Hyle ehtii kuitenkin kahlata läpi vielä usean kirjan. Tällä hetkellä hänen yöpöydällään on siis Julma Sota. Sitä ennen hän luki Lauri Lepolan kirjoittaman Verinen Tampere -kirjan.
– Kirja kertoo Tampereen taisteluista vuoden 1918 sisällissodassa. Äänessä ovat sekä valkoisten että punaisten sotilaat ja siviilit, Hyle selvittää.
Hylen mukan eräs parhaista hänen lukemistaan kirjoista on ruotsalaisen Peter Englundin vuonna 1988 julkaistu läpimurtoteos Pultava, joka käsittelee nykyisen Ukrainan alueella sijaitsevan Pultavan kaupungin lähellä vuonna 1709 käytyä taistelua.
Teos kuvaa kohtalokkaan taistelun kulkua hetki hetkeltä aina siihen katastrofiin saakka, joka merkitsi Ruotsin suurvaltakauden loppua.
– Pultava on hieno kirja. Parhaat lukemani kirjat lienevät kuitenkin Suomen sisällissodasta, talvisodasta ja jatkosodasta tehdyt Pikkujättiläiset. Niistä olen saanut kaikista tarkimmin yksityiskohtaista tietoa sotien tapahtumista, Hyle toteaa.
Kesällä on aikaa lukea
Nuori kirjojen ahmija ei tyydy pelkästään tietokirjallisuuteen, vaan silmien alla on melko usein myös fantasiakirjallisuutta.
– Olen kahlannut läpi Taru sormusten herrasta -klassikon. Lisäksi viime aikoina olen lukenut Dungeons & Dragons -roolipelin pohjalta tehtyjä Dragonlance-fantasiamaailmaan perustuvia kirjoja. Fantasiakirjojen lisäksi olen lukenut jonkin verran puukäsityökirjoja, Hyle luettelee.
Hylen kesä sujuu pitkälti kirjojen parissa. Tosin pieni ongelma on se, että Ylöjärven kirjastosta ei enää juurikaan löydy Hylettä kiinnostavia kirjoja, joita hän ei olisi lukenut.
Jostakin pitää siis löytää lisää luettavaa, sillä nuorukainen ei saanut vielä kesätöitä.
– En voinut hakea töitä Ylöjärven kaupungilta, kun sinne otetaan vain 16 vuotta täyttäneitä, ja minä täytän 16 vasta elokuussa. Täytyy siis vain nauttia lomasta. Tiedossa on ainakin reissu Ouluun isosiskon luokse. Lisäksi yhdeksi viikoksi olemme vuokranneet mökin.
Kesän jälkeen Hyleä odottaa uusi haaste, kun opiskelu jatkuu Ylöjärven lukiossa.
– Lähellä sijaitseva uusi lukio vaikutti parhaalta vaihtoehdolta tässä vaiheessa, Hyle sanoo.
Hän ei ole vielä varma, mikä olisi mieluinen jatko-opiskelupaikka lukion jälkeen. Pari eri vaihtoehtoa on kuitenkin käynyt jo mielessä.
– Voisin mennä kenties Treduun opiskelemaan metsäkoneenkuljettajaksi. Toinen vaihtoehto olisi mennä lukemaan historiaa yliopistoon, mutta sillä uralla työtilanne mietityttää.
Lukemista Hyle aikoo joka tapauksessa jatkaa läpi elämän. Hänen mielestään jokaisen ihmisen pitäisi tutustua historiaan edes jonkin verran.
– Viimeinen ensimmäisen maailmansodan veteraani kuoli viime vuonna. Siitä sodasta on kulunut vasta vähän alle sata vuotta, eikä täällä ole enää ketään silminnäkijää, joka olisi kertomassa niistä tapahtumista. Kaikista tärkeintä on se, ettemme unohda historian tapahtumia. Muistaminen auttaa meitä välttämään tekemästä samoja virheitä tulevaisuudessa, Hyle muistuttaa.
