Pihkaperän pelastusoperaatio muistutti eläinsuojelussa vallitsevasta epäkohdasta

Kissan pelastaminen ei kuulu kenellekään

Puuhun kiipeliin jäänyt kissa on klassinen esimerkki tilanteesta, jossa suomalaiset odottavat pelastuslaitoksen rientävän apuun. Punaisilla paloautoilla paikalle saapuvat palomiehet kuvataan jopa lastenkirjoissa sankareina, jotka hoitavat katin pois puusta varmasti ja hymyillen.
Ylöjärven Pihkaperällä kotipihansa korkeaan mäntyyn kiivenneen Pumpuli-kissan tapaus kuitenkin muistuttaa, että näin ei todellisuudessa ole. Pelastusoperaatiossa vakavasti loukkaantuneen kotieläimen omistaja penää pelastuslaitokselta korvauksia, mutta ilman lain suoraa tukea.
– Vuonna 2011 säädetty pelastuslaki sanoo selvästi, että pelastuslaitoksen tehtävänä on ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojeleminen. Eläimistä ei mainita suoraan mitään, Kuntaliiton asiantuntija Jussi Rahikainen muistuttaa.
Toisin sanoen: kenenkään ei ole pakko pelastaa kissaa puusta.
Tuija Alisanin Pumpuli-kissa loukkaantui vakavasti, kun palokunta ajoi sen vesisuihkulla alas eräästä taustalla näkyvistä pihapiirin puista. Lääkärikulut lähentelevät 2 000 euroa, mutta korvauksien saaminen edes oikeusteitse voi olla vaikeaa.

Tuija Alisanin Pumpuli-kissa loukkaantui vakavasti, kun palokunta ajoi sen vesisuihkulla alas eräästä taustalla näkyvistä pihapiirin puista. Lääkärikulut lähentelevät 2 000 euroa, mutta korvauksien saaminen edes oikeusteitse voi olla vaikeaa.

Noin vuoden ikäiselle Pumpuli-kissalle sattunut ahdinko oli pääpiirteiltään hyvin perinteinen. Perheen koira säikäytti katin niin pahanpäiväisesti, että läheisen puun tarjoama turva tuntui vastustamattomalta. Hetkeä myöhemmin kymmenen metrin korkeudessa istunut kolli ymmärsi, ettei ajatus kiipeämisestä tainnutkaan olla paras mahdollinen.
Tilanteen nopeasti havainnut Pumpulin emäntä Tuija Alisan oli kissansa tempauksesta luonnollisesti kauhuissaan. Kun omat konstit eivät riittäneet, hän otti seuraavana päivänä yhteyttä Ylöjärven palolaitokseen.
– Sieltä vastattiin ystävällisesti, että vähintään kolme päivää pitäisi odottaa, ennen kuin he saapuisivat apuun. Seuraavalle päivälle oli luvattu vesisadetta, joka kuulemma ajaa kissat yleensä alas puista kuin itsestään, Alisan muistelee.
Rankkasade tuli ja meni, mutta Pumpuli ei uskaltanut laskeutua. Seuraavana yönä Pihkaperällä oli kaiken kukkuraksi halla.
– Pelkäsin, että kissa paleltuu hengiltä. Soitin uudestaan palolaitokselle, ja tällä kertaa he sanoivat tulevansa apuun, sydänjuuriaan myöten huolestunut Alisan kertaa.
Syrjäisen pikkukylän perukoille nopeasti saapuneet palomiehet nousivat autostaan tympääntyneen näköisinä. Alisanin mukaan heistä huomasi, ettei tehtävä kiinnostanut juuri ollenkaan.
– Erään pelastajan ensimmäinen kommentti oli, että ei puissa ole kyllä kissan luurankoja koskaan näkynyt. Minun ja paikan päällä olleen veljeni mielestä se oli täysin asiatonta, pihkaperäläinen paheksuu.
Seuraava yllätys koitti, kun palomiehet kertoivat käyttämästään pelastustekniikasta. Tikkaille kiipeäminen ei heidän mukaansa tullut kysymykseenkään, vaan kissa pelotettaisiin alas vesisuihkulla.
Perheenjäsenestään huolissaan ollut Alisan oli pöyristynyt, mutta suostui. Hän koki, ettei vaihtoehtojakaan ollut.
– Pumpulin yläpuolelle alettiin suikuttaa vettä, mistä kissa tietysti säikähti. Paniikissa hän alkoi mielestäni katsoa jo laskeutumiskohtaa, mutta palomiehet eivät siitä välittäneet. He laskivat vesisuihkua alemmas, mistä Pumpulin paniikki vain kasvoi, omistaja kertoo päätään pudistellen.
Lopulta kissan ote lipesi. Puun vieressä olleeseen kivikkoon rymähtänyt Pumpuli mursi myöhemmän diagnoosin perusteella tilanteessa muun muassa suoliluunsa. Eläinlääkärikulut maksoivat Alisanille runsaat 1 600 euroa.
– Kaksi kuukautta olen yrittänyt selvittää, voisinko saada tästä korvauksia. Asia kuitenkin etenee tuskastuttavan hitaasti.

”Teemme näitä hyvää hyvyyttämme”

Tuija Alisanin pihamännyllä piisaa korkeutta. Kissa putosi kivikkoon oksalta, joka oli noin kymmenen metrin korkeudella maasta.

Tuija Alisanin pihamännyllä piisaa korkeutta. Kissa putosi kivikkoon oksalta, joka oli noin kymmenen metrin korkeudella maasta.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen puolesta asiaa on selvitellyt pelastusjohtaja Esko Kautto. Hänen mukaansa korvausvaatimusta on käyty läpi hyvässä hengessä.
– Tämä oli hyvin tavallinen avunantotehtävä, jonka teimme hyvää hyvyyttämme. Palohenkilöstö arvioi paikan päällä olosuhteet, ja pelastustapa valittiin sen perusteella. Emme lähde temppuilemaan moniakselisten tikasautojen kanssa paikoissa, joihin emme niitä saa, Kautto toteaa.
Veden käyttäminen kissapelastuksissa ei ole Kauton mukaan ollenkaan tavatonta. Pirkanmaalla pelastetaan hänen mukaansa vuosittain kymmenkunta kissaa, ja joissakin tapauksissa vesisuihku on paras vaihtoehto. Se, että kissa putoaa ja loukkaantuu, on sen sijaan äärimmäisen harvinaista.
– Nämä vesipelastukset ovat meille todella kiusallisia tapauksia, koska lopputuloksesta ei voi koskaan olla varma. Pihkaperällä palomiehet kysyivät omistajalta luvan veden suihkuttamiseen ja sen myös saivat. Nyt vain kävi näin onnettomasti, Kautto pahoittelee.
Kuntaliitossa pelastustoimen kehittämispäällikkönä työskentelevän Jussi Rahikaisen puheiden perusteella Alisanin mahdollisuudet rahalliseen korvaukseen ovat erittäin pienet.
– Käytännössä jotkin eläimet voidaan pelastuslain puitteissa laskea omaisuudeksi, jolloin ne pitää pelastaa. Kyllähän se niin on, että palokunta tulee nostamaan esimerkiksi sonnin suosta, jos samaan aikaan lähistöllä ei ole tulipaloja. Mutta kissan kaltainen eläin on ihan eri juttu, Rahikainen tuumii.
Esko Kauton mukaan pelastuslaitoksella ei ole vakuutuksia, jotka korvaisivat tämänkaltaiset onnettomuudet. Syynä on se, että kyseessä ei ole laitokselle lain mukaan kuuluva tehtävä.
– Ehkä ihmisillä on asiasta vähän väärä kuva. Meidän täytyy ehkä jatkossa tehdä paremmin selväksi, ettemme ota vastuuta, jos avunantotehtävässä tapahtuu jotain tällaista, hän miettii.

Eriarvoisuus vallitsee

Myös Jussi Rahikaisen mielestä nykykäytännöissä on parantamisen varaa. Kalliita, omaisuudeksi laskettavia eläimiä lukuun ottamatta laki ei selväsanaisesti velvoita pelastuslaitosta pitämään huolta yhdestäkään eläimestä.
– Jossain mielessä asia on juuri näin, ja käytännötkin ovat eri alueilla hyvin erilaisia. Esimerkiksi Helsingissä eläinten pelastamiseen on satsattu paljon, ja paikalliset ovat tottuneet apuun varsin pienissäkin hätätilanteissa, hän pohtii.
Pelastuslain ja vallitsevien käytäntöjen perusteella on helppo tulkita, että suomalaiset ovat asiassa eriarvoisia. Eläinpelastuspalveluita saa varmemmin, jos asuu niille suotuisalla seudulla.
Huhtikuussa avattu Teivon paloasema on Kauton mukaan erikoistunut erityisen laajaan eläinpelastustietämykseen, ja myös asianmukaisissa välineissä löytyy. Puissa olevien kissojen noutoa varten Ylöjärvellä ei ole kuitenkaan tarjolla mitään kättä pidempää.
– Lähinnä kyse on erilaisista häkeistä ja kourista, Kautto selvittää.
Pelastusjohtajan mukaan jokainen laitoksen saama ilmoitus eläinpelastustehtävästä arvioidaan tapauskohtaisesti. Jos lähtemisen kriteerit täyttyvät, paikalle tullaan, muttei pillit vinkuen. Kautto korostaa, että ihmishenkien pelastaminen on pelastuslaitoksen toiminnassa etusijalla.
– Tiedän Suomesta tapauksia, joissa kissaa pelastanut palomies on pudonnut korkealta ja loukannut itsensä, eikä hänen paloasemansa ole enää sen jälkeen pelastanut kissoja. Harkinta toimii myös näin päin.

Kissaliitto korostaa omistajan vastuuta

Muun muassa kissojen arvostusta ja hyvää kohtelua edistävän Suomen Kissaliiton puheenjohtaja Veikko Salmela muistuttaa, että puuhun kiivennyt kissa on aina ensisijaisesti omistajansa vastuulla. Eläimen lajityypillinen käyttäytyminen pitää hänen mukaansa olla tiedossa, jos sellaisen mielii hankkia lemmikiksi.
– Tärkein neuvo on se, ettei kukaan saisi pitää kissaa vapaana taajama-alueella. Silloin se ei altistu niin monelle vaaralle, tamperelainen Salmela järkeilee.
Jos kissa kuitenkin päätyy syystä tai toisesta puuhun, on olemassa useita helppoja kotikonsteja, joita kannattaa kokeilla. Jossain vaiheessa on esimerkiksi parasta poistua eläimen läheisyydestä kokonaan, jotta se voi tulla kaikessa rauhassa maan kamaralle.
– Kissat osaavat kyllä kiivetä myös alaspäin, se tahtoo omistajilta unohtua. Mutta sitä, kuinka kauan kissa pärjää puussa, ei toki kannata alkaa testata.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?