Tämän vuoden Luovat kädet -monitaitokurssilaiset ovat ahkeroineet värjättyjä kankaita, pyyhenukkeja, japanilaisittain sidottuja kirjoja ja huopahelmiä. Ja siinä vasta osa Tampereen seudun työväenopiston järjestämän kurssin sadosta. Kätten tuotoksia voi ihastella Ylöjärven seurakuntakeskuksen aulassa perjantaihin saakka.
Kurssin vetäjä Rauni Rauthovi on juuri saanut koottua näyttelyn käsityöt esille, kun ensimmäisiä ihastelijoita jo pysähtyy pöytien ääreen.
Kiinnostuneet silmäparit tarkkaavat värikkäitä töitä. Muutama henkilö kyselee töiden teosta sekä yksityiskohdista, ja Rauthovi vastailee mieluusti tiedusteluihin.
Nukkepyyhkeitä ja huopakoruja
Ja kyllä katseltavaa riittääkin, varsinkin siihen nähden, että näyttely koostuu vain muutamalle pöydälle kootuista töistä.
Nähtävillä on laaja kirjo erilaisin tavoin toteutettuja luomuksia. Syys- ja kevätlukukauden kestävä kurssi on jaettu osiin, joista kunkin aikana tutustutaan yhteen tekniikkaan. Opittuja tekotapoja toteutetaan sitten ainakin yhdessä työssä; jotkut ehtivät soveltaa samaista työskentelytyyliä useankin työn verran.
– Vuoden aikana ehditään käydä läpi noin kymmenen tekniikkaa. Määrä vähän vaihtelee vuosittain ja sen mukaan, kuinka isoja töitä tehdään, Rauthovi kertoo.
Tällä erää taitavat kädet ovat pyöräyttäneet esimerkiksi japanilaiseen tapaan sidottuja kirjoja.
– Työskentely lähtee ihan nollapisteestä. On paperinippu ja pahvia. Kansi sidotaan japanilaisella punonnalla, opettaja esittelee ja näyttää, kuinka kansi kääntyy näppärästi taitoksestaan.
Vaatetusta somistamaan kurssilaiset ovat valmistaneet esimerkiksi juhlakangaskukkia ja hupakaulakoruja. Taikakankaan avulla loihdituista tekstiileistä on syntynyt asustehuivien lisäksi esimerkiksi valoa kauniisti läpäiseviä verhoja.
Tekniikan juju on apuna käytettävä taikakangas, jonka päälle kiinnitetään lankoja ristiin rastiin. Sitten verkkomaisen muodostelman päältä huristellaan ompelukoneella, niin että langat pysyvät muodossaan ja toisissaan kiinni, kun taikakangas lopuksi liotetaan pois.
Lisäksi osallistujat saavat kurssilta matkaansa näppäriä käyttöesineitä. On esimerkiksi nukkepyyhkeitä, joissa nuken pää ja kädet toimivat veikeänä henkarina. Siinä sitten roikkuu mekkona nauhoin kiinnitetty pyyhe, jonka voi irrottaa pesua varten.
Hauska pyykkipoikapussi näyttää sekin aivan mekolta. Esiliinan takaa paljastuu, että pikku puvun alareuna on ommeltu umpeen, ja kas, siinäpä pussukka.
Käsityökärpäsen puraisemat ovat päässeet myös hyödyntämään kierrätysmateriaaleja monessa työssä. Vanhat tapetit ovat saaneet uuden elämän näyttävissä kirjekuorissa ja kaulakoruja varten rullatuissa helmissä. Kankaiden tähteet ja vaikkapa tarpeettomiksi käyneet farkut ovat taipuneet chenille-tekniikalla tehdyiksi koristekankaiksi.
Muutaman päivän pikanäyttely
Näyttelyyn on koottu jokaisella harjoitellulla tekniikalla tehtyjä töitä.
– Jotain kuitenkin puuttuu, ainakin valoryijy ja -pallo.
Tämäkin tekniikka tulee silti esitellyksi, sillä sen mukaisesti toteutettu valokranssi koristaa seurakuntakeskuksen seinää.
Kurssilaiset valitsivat itse, mitä luomuksiaan halusivat tarjota ihasteltaviksi. Opettaja ei puuttunut valintaan, eikä liioin karsinut tarjottuja töitä.
Rauthovi pystytti näyttelyn tämän viikon maanantaina. Jo perjantaina koittaa aika purkaa se.
Lyhyt aika selittyy sillä, että näyttelypaikka selvisi vasta juuri ennen esille panoa. Ensi viikolla seurakuntakeskuksen tila on puolestaan varattu muuhun käyttöön, ja viikonloppuna keskus ei ole avoinna.
– Otettiin tämä, vaikka olisin toivonut, että näyttely olisi kestänyt kaksi viikkoa, opettaja selittää ja toteaa, että esimerkiksi pääkirjasto Leija on jatkuvasti buukattu täyteen.
– Olen tyytyväinen, että saimme näyttelyn tähän. Täällä liikkuu aika paljon väkeä ja varmaan sellaistakin, joka on kiinnostunut käsitöistä.
Motivoitunut porukka innostaa
Lukuisat luovat kädet ovat taituroineet Rauthovin vetämällä kurssilla jo seitsemän vuoden ajan.
Osallistujille ei ole asetettu ikärajaa eikä muitakaan pääsyvaatimuksia.
– Heitä on laidasta laitaan. Tänä vuonna oli nuorista aikuisista iäkkäisiin henkilöihin.
Luovaan joukkoon mahtuu 12 henkeä.
– Valitettavasti ulkopuolelle jää paljon halukkaita. Mutta haluan ohjata niin, että kaikille on aikaa, kurssin puikoissa touhuava selittää.
Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä. Tähän Rauthovi on tyytyväinen. Opettaja toteaa, että hänen olisi hirmuisen vaikeaa ryhtyä valikoimaan osallistujia.
Innokas kurssin vetäjä kehuu ryhmän henkeä. Aikanaan yläkoulussa vuosikaudet opettaneena hän tietää kertoa, että vapaaehtoisella kurssilla porukan motivaatio on aivan toista kuin teini-ikäisten koululaisten luokassa.
– Minun ei tarvitse kuin ohjata ja neuvoa. Kuripuoleen ei täydy puuttua yhtään, myös muita kädentaitokursseja vetävä nainen myhäilee.
Monipuolinen kurssi antaa paljon niin kurssilaisille kuin opettajalle. Luotsaaja on varioinut ohjelmaa eri vuosina. Varsinkin jos mukana on paljon edellisvuosien osallistujia, uusia tuulia voi puhallella esittelemällä tekniikoita, joihin sama poppoo ei ole aiemmin pureutunut.
Osallistujien ohella opettajakin pääsee kartuttamaan taitojaan. Rauthovi saattaa esimerkiksi inspiroitua kurssilaisen ideasta ja kehitellä ehdotusta eteenpäin.
– Paljon olen näiden vuosien aikana saanut ryhmiltä. Koko ajan opin uutta itsekin.
Luovat kädet -monitaitokurssin kevätnäyttely 12. huhtikuuta saakka Ylöjärven seurakuntakeskuksen aulassa.
