luonto

Nyt on hyvä aika perhosretkelle – Ylöjärveltäkin voit bongata tämän verkkaisen lepattelijan

Tilaajille

Keskikesä on parasta aikaa perhosretkelle. Heinäkuun lopulla on uusi perhossukupolvi jo lentelemässä. Joillakin lajeilla uusi sukupolvi pääsee ilmaan vasta elo- ja syyskuussa. Tesmaperhosta voi hyvin sanoa heinäkuun lajiksi, vaikka sen lentokausi alkaa jo kesäkuun puolivälin jälkeen ja viimeisiä tesmaperhosia näkee lennossa vielä elokuun alkupuolella. Usein perhosia katseltaessa saattaa tesmaperhonen jäädä monelta huomaamatta. Tesmaperhonen häviää niin…

Ihminen on auttanut kalasääksiä – kanta on nyt vakaa

Tilaajille

Taivaalla liitelevä kalasääksi on komea näky. Onneksi Suomen kalasääksikanta on pysynyt vakaana ja se on jopa viimeisten vuosikymmenien aikana hieman runsastunut. Kalasääksen tieteellinen nimi on Pandion, joka kuvaa hyvin tätä uljasta lintua. Pandion, eli ylen jumalainen, kuvastaa hyvin kesäistä näkyä kalasääksen pesältä, joka voi olla suuren selkäveden saaressa tai vaikeakulkuisen suon keskellä. Ilman ihmisen apua…

Kallioimarre on kallioiden kaunistus ja vanha lääkekasvi

Tilaajille

Kallioimarre viihtyy hyvin monenlaisissa ympäristöissä, kunhan vain tarjolla on kiviä tai kallioita kasvualustaksi. Karuimmilla kalliopahdoilla ja hyllyillä se saattaa olla ainut kasvi sammalien ja jäkälien lisäksi. Toisinaan kallioimarteen kasvustot ovat tuuheita ja samalla kivellä saattaa olla kymmeniäkin yksilöitä. Kallioimarretta löytyy lähes koko Suomesta sopivilta biotoopeilta, eikä se ole kovinkaan harvinainen. Myös Ylöjärveltä sen löytää monista…

Monimuotoinen ikimetsä Ylöjärvellä tarjoaa runsaan linnuston ja kasviston

Tilaajille

Multiharjun vanha metsä jaksaa kiinnostaa retkeilijöitä vuodesta toiseen. Se on yksi Ylöjärven suosituimmista retkeilykohteista edelleen. Seitsemisen alueella on harrastettu retkeilyä ja suojelua paljon ennen kansallispuiston perustamistakin, aina 1950-luvulta lähtien. Varsinkin suurimmilla soilla on käyty keräämässä karpaloita ja kiikaroimassa suolinnustoa jo vuosikymmeniä sitten. Myös retkeilijät ovat löytäneet Multiharjun jo ennen kansallispuiston perustamista. Muita vanhoja retkeilypaikkoja ovat…

Siivilleen nousevien kevätperhosten alkutaival on rankka

Tilaajille

Valon määrä ja auringon lämpö saa monet lajit virkoamaan talven kylmyydestä. Monet kasvit, kuten sammalet aloittavat kasvunsa heti ensimmäisillä paljastuvilla pälvillä. Samoihin aikoihin, kun muuttolinnut palaavat Suomeen myös ensimmäiset perhoset nousevat siivilleen. Jo maaliskuussa osa yökkösistä on lennossa. Lämpöisesti porottava aurinko saa jo huhtikuussa myös osan päiväperhosista liikkeelle. Ravintoa on lumisessa maassa vielä varsin vähän….

Metsähallitus rengastaa vaarantunutta valkoselkätikkaa myös Ylöjärvellä

Tilaajille

Metsähallitus on hakenut lupaa valkoselkätikkojen ja muiden tikkojen rengastamiseen Metsähallituksen hallinnassa olevilla suojelualueilla ja niiden rajoitusalueilla. Lupa on haettu ensisijaisesti valkoselkätikan pesimäbiologisen tutkimuksen tarpeisiin. Samalla rengastetaan ja kerätään tietoa myös muista tikkalajeista. Valkoselkätikka on tämän vuoden uhanalaisarvioinnin mukaan edelleen vaarantunut laji, vaikka sen pesivät kanta onkin pitkään jatkuneen elinympäristöjen suojelun ansiosta vähitellen vahvistunut. Metsähallituksen luontopalvelut…

Suomen harvinaisimpiin pesimälintuihin kuuluvalla koskikaralla on kevättä rinnassa

Tilaajille

Vaikka koskikara pesii eteläisintä Suomea myöten, se on yksi Suomen harvinaisimpia pesimälintuja. Vuosikymmenien ajan lintujen pesiväksi määräksi on arvioitu reilusti alle tuhat. Ylöjärvelläkin talvehtii useita koskikaroja, joiden määrä riippuu talven ankaruudesta. Paras koskikarapaikka on Aurekoski, jossa koskikara on myös pesinyt. Leutoina talvina koskikaroja löytyy pienemmistäkin virtaavista vesistöistä, kuten myllypurosta. Ruotsissa on varmaankin jo kymmeniä tuhansia…

Pitkän muuttomatkan tekevällä pensastaskulla alkaa pian vuoden kiireisimmät ajat

Tilaajille

Pensastasku on varmaan monelle tuttu lintu ja pensastaskun voi löytää pesivänä lähes koko Suomesta. Viljelyksien väheneminen ja entisten peltojen metsittyminen on hieman haitannut pensastaskun lisääntymistä. Sama tilanne on ollut myös muilla peltolinnuilla. Todennäköisesti pensastasku on ollut aikoinaan etupäässä suolintu, joka on peltojen raivauksen myötä levinnyt lähes koko maahan. Alueilla, joilla ei ole viljelyksiä, pensastasku ja…