Kun viitenä päivänä viikossa harjoittelee, tulosta syntyy. Sen saivat ilokseen huomata Uplakersin taitoluistelijat Anni Mikkonen ja Saana Pennanen toissa viikonloppuna Riihimäellä.
Anni, 11, voitti aluekilpailujen Taitajat-sarjan, ja Saana, 8, sijoittui Tinteissä toiseksi. Hienot saavutukset tulivat jopa heille itselleen yllätyksinä.
– Ajattelin, että ehkä kolmen parhaan joukkoon pääsisin, mutta ohjelmaani ei tullut kuin pari pikkuvirhettä, Anni muistelee.
– Luulin, etten ole kolmen sakissakaan, mutta piruetit, joissa olen ehkä vahvimmillani, onnistuivat hyvin, Saana kertaa.
Tyttöjen valmentajat Maija Seppänen ja Niina Laurikka osasivat odottaa hyvää menestystä, sillä Annissa ja Saanassa näkyvät kaikki hyvän nuoren urheilijan merkit:
– Reippaita, ahkeria, taitavia ja kunnianhimoisia tyttöjä he ovat, Laurikka luonnehtii.
– Annilla on rautaiset hermot, ja hän pystyy kilpailuissa näyttämään osaamisensa. Saana on kehittynyt tosi nopeasti vain kahden ja puolen vuoden ahkeralla harjoittelulla, Seppänen kiittelee.
– Kumpikin tyttö muistaa myös valmentajan antamat ohjeet kilpailusuorituksen aikana, mikä ei ole ollenkaan itsestään selvää nuorille luistelijoille, Laurikka jatkaa.
Shoppailua ja halailua
Anni ja Saana saivat Riihimäeltä komeat pokaalit, joita kelpasi esitellä kotiväelle. Sen kummempia juhlia ei järjestetty, mutta jotain erikoista kuitenkin.
– Minä lähdin vanhempieni kanssa shoppailemaan. Ostimme kosmetiikkaa ja etsimme ulkovaatteita uudenvuodenreissua varten, Anni kertoo.
– Äiti halasi minua aika monta kertaa, kun tulin Riihimäeltä ja soitti mummille. Ehkä minua auttoi kilpailussa, kun mummi kuulemma piti peukaloita ja varpaita pystyssä, Saana arvelee.
Tietenkin kaikenlainen hengessä mukana oleminen auttaa, mutta kun harjoitellaan viidesti viikossa, myös muut kolmen koon periaatteen sanat – kuljeta ja kustanna – ovat tarpeen.
Anni asuu Asuntilassa ja Saana Siivikkalassa, joten vanhempien kuljetusapu on tarpeen.
– Meiltä päin tulee muitakin tyttöjä harjoituksiin, joten kimppakyydilläkin kuljemme vuorotellen, Saana sanoo.
– Meiltä on hieman lyhyempi matka kuin Saanalta, mutta matkalla on viisi liikenneympyrää, Anni ihmettelee.
Kumpikin tykkää piirtämisestä
Anni aloitti luisteluharrastuksen kuusivuotiaana eli verraten myöhäisessä iässä. Annin isä bongasi Ylöjärven luistelukoulun ilmoituksen esikoulun seinältä.
– Osasin silloin jo sirklata takaperin, ja ajattelin, että taitoluistelu voisi olla ihan kivaa, koska minulla ei ollut silloin muita harrastuksia.
Nyt Anni myös maalaa akvarelleja ja piirtää mustavalkoisia kuvia.
– Haluaisin oppia soittamaan pianoa, hän miettii.
Saksassa syntynyt ja kaksivuotiaana Ylöjärvelle muuttanut Saanakin kertoo piirtelevänsä usein, mutta myös sosiaalinen media kuuluu hänen vapaa-ajanviettoonsa:
– Katson aika paljon iPadia, mutten ihan niin paljon kuin isosiskoni.
Tytöt kuuntelevat myös musiikkia, ja maku on sama: radiopoppia sen olla pitää varsinkin automatkoilla. Kilpailuohjelmaa tahdittaa hieman toisenlainen musa.
– Luistelen aika vauhdikkaan, 1800-luvun tyylisen Aristokatit-musiikin mukaan. Siinä pitää miettiä aika lailla, mitä tekee, eikä vain käydä käsiä heiluttelemassa, Anni kuvailee.
– Minulla on Disney-teemainen, alussa vauhdikas mutta loppua kohti rauhoittuva musiikki, Saana sanoo.
Musiikit taitavat luonnehtia tyttöjen luonne-eroja, sillä Laurikan mukaan Anni on selvästi temperamenttisempi niin jäällä kuin muutenkin.
Oheisharjoitteet raskaimpia
Anni ja Saana vakuuttavat, ettei harjoittelu tunnu raskaalta, paitsi joskus oheisharjoitteissa, jotka ovat taitoluistelijalle yhtä tärkeitä kuin jäätreenitkin.
– Lihakset ovat joskus kipeät, kun tehdään jotain uutta juttua oheisissa, Anni myöntää.
– Joo, minulla meni kerran vatsa ihan kramppiin. Baletti on tosi kivaa, vaikka ei siinä pysty pyörimään yhtä vauhdikkaasti kuin jäällä, Saana tuumaa.
Pieniä ja vähän isojakin kolhuja kaksikolle on tullut, mutta ne eivät ole menoa pahasti haitanneet.
– Minulla oli kerran tosi iso mustelma polvessa, Saana muistaa.
– Ihme kyllä, harjoituksissa emme juuri törmäile toisiimme, Anni jatkaa.
Kiira ja Julia suosikkeina
Mitähän Anni ja Saana touhuavat vaikkapa viiden vuoden päästä? Vieläkö luistelu on silloin heidän harrastuksensa?
– Jatkan niin pitkään, kuin tämä tuntuu kivalta, Anni vastaa.
– Varmaan luistelen silloinkin, jos en kiinnostu enemmän hiihdosta, nelivuotiaana luistelukoulun aloittanut Saana arvelee.
Kummallakin on suosikkiluistelijansa naisten kansainvälisellä huipulla. Saana pitää erityisesti Kiira Korvesta ja Anni Venäjän Julia Lipnistkajasta.
– Julia on niin notkea ja 16-vuotiaana jo tosi taitava, Anni perustelee.
Koulunkäynti ei tuota tytöille vaikeuksia. Läksyt tehdään jo ennen harjoituksia, jos suinkin ehditään.
Entäpä miten saadaan kulumaan harjoituksista vapaat päivät – keskiviikko ja sunnuntai? Tai kesän jäätreenitön aika?
– Silloin löhöillään sohvalla ja ollaan kavereiden kanssa. Kesällä tehdään kaikkia kesäjuttuja, Anni nauraa.
– Kerran, kun ei ollut maanantaina harkkoja, piti ihan miettiä, mitä sitä voisi tehdä, Saana muistelee.
Koko seuran luistelijat kehittyneet
Uplakersin taitoluistelujaoston toiminnanjohtaja ja päävalmentaja Niina Laurikka iloitsee paitsi seuran taitoluistelijoiden suuresta määrästä, myös heidän osaamisestaan.
– Tuloksista huomaa, että taso on yleisesti noussut, joten työ tuottaa tulosta. Periaatteenamme on, että kilpailuihin mennään hyvin harjoitelleena, jolloin nuoret luistelijat eivät joudu jännittävässä tilanteessa liian tiukalle, Laurikka kertoo.
Uplakersin kilparyhmien luistelijoille tulee tällä kaudella ainakin 4–5 kilpailua, joista yhdet seura järjestää itse.
Seurassa on tällä haavaa noin 220 taitoluistelijaa. Alle kouluikäisille on kolme ja kouluikäisille kaksi taitoluistelukoulun ryhmää.
– Meillä on kaksi kehitysryhmää, joissa harjoittelee innokkaita pieniä jääprinssoja ja tällä hetkellä myös yksi jääprinssi.
Lisäksi muodostelmaluistelua harrastetaan kahdessa ryhmässä, joista toisessa luistelee aikuisia ja toisessa lapsia.
Aikuisille on tarjolla myös kaksi luistelukouluryhmää, joihin toivotetaan myös miehet tervetulleeksi perusluistelutaitoa kohentamaan.
– Toistaiseksi niissä on vain eri ikäisiä naisia – paljon nuorten luistelijoiden äitejä. Tervetuloa miehetkin vaikka kevätkauden uuteen ryhmään, sillä porukassa tehdään hyvällä huumorilla sopivan vaihtelevia harjoituksia, Laurikka houkuttelee.
Lapsilla on myös harrasteryhmä, joka sopii niille, jotka eivät välttämättä halua kilpailla, vaan muuten nauttia erittäin monipuolisesta lajista.
– Uusi luistelukoulu aloittaa 10. tammikuuta, ja toivottavasti vanhemmat rohkaistuvat tuomaan sinne 3–4-vuotiaita lapsiaankin. Luistelemaan oppii toki vanhempanakin, mutta mitä nuorempana aloittaa, sen parempi, Laurikka suosittelee.
Kaikki luistelijat pääsevät esiintymään huhtikuussa kauden huipentavassa kevätnäytöksessä, joka perinteisesti vetää Ylöjärven jäähallin katsomon täpötäyteen.
