Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä on varhainen tuki – lapsiperheiden pitäisi saada arkea helpottavia palveluita silloin, kun ongelmat ovat vielä pieniä

12.01.2022 10:00

On taas havaittavissa, että osa aluevaalien ehdokkaista puhuu paljon palveluparannusten tarpeesta vain todeten, että raha loppujen lopuksi on hyvinvointiuudistuksessa tärkeintä. Vaalilupaukset ja -teesit eivät myöskään vastaa tekoja esimerkiksi kuntapolitiikan arjessa. Osa haluaisi purkaa hyvinvointivaltiota ja supistaa julkisia palveluita; toiset taas haluavat museoida hyvinvointivaltion muuttumattomaksi sulkemalla silmät globaaleilta ilmiöiltä ja maailman muuttumisesta ympärillämme.

Maailma muuttuu, ihmisten kohtaamat haasteet muuttuvat. Suomalainen, julkisiin terveys- ja sosiaalipalveluihin perustuva hyvinvointivaltio pitää säilyttää, mutta sen rakenteita pitää uudistaa ja kehittää niin, että ihmisten yhdenvertaisesti saama apu, tuki ja hoiva aidosti parantuu, ja niin että ongelmien ennaltaehkäiseminen ja varhainen tuki nousee yhä tärkeämmäksi.

Yksi tällainen tärkeä varhaisen tuen tekijä on ja hyvinvointivaltion ydin on suomalainen äitiys—ja lastenneuvolajärjestelmä, joka yhdessä kouluissa saatavan oppilashuollon kanssa ovat lapsiperhepalveluiden kivijalka. Vanhemmuuden ja perheiden tukemisen sekä lasten saaman varhaisen avun kannalta nämä ovat kiistatta avainasemassa nyt ja tulevaisuudessa. Nyt ne tarvitsevat myös puolustajia hyvinvointialueiden valtuustoihin. Leikkaaminen ei ole uudistamista.

Neuvolapalvelut tulee jatkossakin saada hyvinvointialueilla lähipalveluna siellä missä lapsia syntyy ja kasvaa. Julkiset neuvolapalvelut tulee säilyttää, ja samalla niitä tulee parantaa ja niiden palveluvalikoiman monipuolisuutta ja ennaltaehkäisyn panoksia lisätä.

Hyvinvointivaltiossamme lapsiperheiden pitäisi saada arkea helpottavia palveluita silloin, kun ongelmat ovat vielä pieniä. Avun tarjoaminen ja tukipalveluiden saaminen pitää tehdä helpommaksi. Ongelmat kasaantuvat usein samoille perheille, ja tuen resurssit luonnollisesti jakautuvat sen mukaan, mutta haastava vaihe voi kuitenkin tulla vastaan yllättäen esimerkiksi ensimmäisen lapsen syntyessä, ja juuri siksi matalan kynnyksen tukea tulisi olla mahdollista saada nykyistä helpommin koko Pirkanmaalla.

Neuvoloiden palveluissa voitaisiin nykytilaan verrattuna paljon useammin hyödyntää ohjaamista monipuolisiin lapsiperheiden hyvinvointipalveluihin kuten vaikkapa vauvahierontaan tai vauvan uniohjaukseen. Vanhemmuuden tukeminen varhain myös esimerkiksi lyhytkestoisena kotipalveluna vauvaperheeseen tai vanhempien vertaiskeskusteluryhmissä voi tuoda pienellä panostuksella merkittävän avun jaksamiseen, jonka hyödyt konkretisoituvat koko perheen hyvinvointina.

Vauva-ajan tuen lisäksi neuvoloiden roolia vanhemmuuden ja perheiden tukemisessa pitäisi vahvistaa myös muihin haastaviin elämäntilanteisiin. Palveluvalikoimaan tulisikin lisätä palveluita myös murrosikäisten nuorten vanhemmille, toteuttaen ns. perheneuvolamallin laajentaminen koko hyvinvointialueella.

Tulee myös muistaa, että perheen käsite on nykyisin laajempi kuin ns. ”perinteinen” ydinperhe. Monimuotoisten, monipaikkaisten tai vaikkapa sateenkaari- ja eroperheiden sekä yksinhuoltajaperheiden kohtaaminen ja huomioiminen palvelumalleissa on tätä päivää ja siksi palvelurakenteiden tulee olla sovitettavissa erilaisille perheille.

Myös kouluissa toimivia lapsiperheiden kohtaamia palveluita tulee pikemminkin vahvistaa kuin purkaa. Oppilashuollon moniammatillisuuteen on syytä panostaa, sillä varhaisen auttamisen merkitys vain korostuu oppimisen haasteiden lisääntyessä. Koulupsykologien ja -kuraattoreiden pitää jatkossakin olla tavattavissa koulun tiloissa ja heillä pitää jäädä aikaa yhteisölliseen oppilashuoltoon, jolla edistetään koko kouluyhteisön hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Oireilevien lasten ja nuorten tulee saada tukea oikeaan aikaan, ja hoitoketju kuntoutukseen, terapiaan tai erikoissairaanhoitoon tulee olla saumaton ja erityisesti lapsen/nuoren näkökulmasta toimiva. Yhteistyön kuntien sivistystoimen alaisiin toimintoihin tulee toimia myös uudistuksen jälkeen, mutta kuten mikään palvelu hyvinvointialueella, tässä hyvinvointiyhteiskunnassamme, myöskään mainitsemani lapsiperhepalvelut eivät onnistu ilman moniammatillista, työssään viihtyvää henkilökuntaa.

Jenni Kiiskinen
kaupunginvaltuutettu, aluevaaliehdokas (vihr.)