Nyt on päivä jo niin lyhyt, että vaikka normaaliaikaan siirtymisen myötä aamut hiukan valkenivat, on aamukävelyni aikaan silti aika hämärää. Muutamana aamuna on minua vastaan kävellyt tien toista laitaa henkilö, joka on pukeutunut mustiin huppua myöten, vain jalkineet ovat vaaleat. Minkäänlaista heijastimen hippuakaan ei ole ollut havaittavissa. Vaikka maantiellä on katuvalaistus, uskonpa, että aika harva autoilija huomaa mustaa kävelijää lainkaan.
Itsekin autoilevana tiedän, että vastaantulevan liikenteen valojen häikäistessä tummiin pukeutunut ihminen tien reunassa on jokseenkin näkymätön katuvaloista huolimatta. Viime aikoina on riittänyt pimeyden lisäksi tihku- ja muitakin sateita huonontamaan näkyvyyttä. Lisäksi auton laseissa on helposti huurretta tai kosteutta, mikä ei ollenkaan helpota asiaa.
Koen, että Ylöjärven keskustaajaman läpi vievä Kuruntie on koko seitsemän liikenneympyrää sisältävän pätkänsä osalta sateisella kelillä pimeään aikaan äärimmäisen vaarallinen kevyelle liikenteelle. Vaikka on katuvalot ja suojatiet, on ilman heijastimia kulkeva ihminen kohtuullisessa vaarassa tulla autojen kolhimaksi tai yliajetuksi. Eikä turma ole ollenkaan aina kuljettajan syy, vaikka niinhän se tulkitaan. Enkä usko, että valaistuksen lisääminen auttaisi asiaa. Nytkin valoja sohottaa silmiin joka puolelta. Häikäisevät ja estävät näkymistä.
Paljon näkyy oikein varustautuneita, koiranulkoiluttajat huomioivat usein itsensä lisäksi myös lemmikkinsä. Mutta vaikka heijastinasiat olisivat kunnossa, asennekin pitää olla. Itse en lähtisi ylittämään ajorataa tyyliin: ”Minulla on oikeus mennä tästä ennen tuota autoa. Sen pitää antaa minulle tietä.”
Jos ajajaa häikäisee ratkaisevalla hetkellä jokin valo, joita riittää, vaara on tarjolla. Minun syykseni laitetaan, jos ajan ja kolahtaa, mutta kyllä potuttaa alle jäänyttäkin, jos hengissä selviää.
Joidenkin pyöräilijöiden ajotavassa on sanomista. Laki sanoo, että pimeällä pitää olla eteenpäin valkoinen ja taaksepäin punainen valo. Kaikilla ei ole mitään valoa! En uskaltaisi pyöräilijänä ajaa ajoradalle auton eteen, vaikka autolla olisikin väistämisvelvollisuus. Sivultapäin auton eteen ilmestyvää pyörää on huonoissa olosuhteissa todella vaikea havaita, vaikka sillä olisi valotkin. Saa sieltä sitten huutaa kadun pinnasta auton alta, että oli oikeassa.
Liikennesäännöissä puhutaan aika vähän oikeuksista. Näin äkkiä tulee liikennemerkeistä mieleen kaksi, joiden nimessä mainitaan oikeus: etuajo-oikeutettu tie ja etuajo-oikeus kohdattaessa. Näidenkin merkkien vaikutusalueella voi olla hyvä ottaa huomioon, että kaikki eivät välttämättä ole merkkejä noteeranneet.
ARMI SAARELA
