Ylöjärven Uutiset kertoi äskettäin Kaupan toiveita varten tehdyn keskusta-alueen kaavoituksen mukanaan tuomista liikenneruuhkista. Keskusta-alueen kaavoitus kiinnostaa meitä asukkaita. Aluetta varten tehtiin muutama vuosi sitten Leijapuisto-suunnitelma. Samassa yhteydessä luotiin puutarhakaupunkistrategia. Kumpikin on edelleen toteuttamatta. Kolmekymmentä vuotta on vaadittu harrastustoimintaa varten monitoimitalon rakentamista kirjaston pohjoispuolelle. On jälleen aika palata harrastusten ja kulttuurin tarvitseman tilantarpeen arviointiin.
Ylöjärven Keskusta-alueen julkisten palvelujen tarve on merkittävä. Puisto-alueelle kaavoitetulle monitoimi-kulttuuritalolle on varattu alustava sijainti jo rakennetun kirjaston pohjoispuolelle. Sen tarvitsema tilantarve ja kulttuurirakennuksen edustavan puistoympäristön tarve on selvitettävä samalla tarkkuudella kuin nyt osaratkaisulla ehdotetun kaupan suuryksikön tarve. Samalla monitoimitalolle on varattava tulevaisuuden laajentumismahdollisuus.
Kulttuuritalolla voisi olla esimerkiksi kirjallisuuspiirejä ja kirjojen julkaisutapahtumia, runoilijoiden esiintymisiä ja runomatineoita, eri yhdistysten järjestämiä tapahtumia ja tiedotustilaisuuksia, yksityisten henkilöiden järjestämiä juhlia kuten syntymäpäiviä, sukukokouksia ja harrastuspiirejä, kansalaisten kaipaamaa täydennyskoulutusta modernilla digitekniikalla sekä nykyään muodissa olevia messutapahtumia esityksineen. Kulttuuritalo sopisi myös kaupalliseen käyttöön, kuten tuote-esittelyihin. Kaupunki voisi käyttää tilaa omiin tiedotustilaisuuksiin tai matkailun edistämiseen.
Erilaisten toimitilojen tarve alueelle on selvittämättä. Keskustan toiminta-alueen läheisyyteen on rakennettu useita kerrostaloja ja osa on edelleen rakentamatta. Näissä ja myös pientaloissa on runsaasti lapsiperheitä ja eläkeläisiä. Alueella on siis tarve leikkikenttiin, päiväkoteihin ja myös iäkkäiden palvelutaloihin. Tässä yhteydessä on siis huolehdittava riittävän maa-alueen varaamista näitä tarpeita varten.
Hallinon uudistamisen tarve ja soteuudistus ovat kesken. Tällä hetkellä lienee epäselvää, miten kaupungin hallintotilojen ja soteuudistuksen hallinto yhdistetään tai eriytetään. Tätäkään ei ole vielä tietääkseni ainakaan julkisuudessa ja suunnittelussa käsitelty. Tämä on otettava huomioon kaavan kokonaiskäsittelyssä.
Virkistyksen ja vapaa-ajan tarpeita varten on kirjaston ja Lähdevainiontien väliselle alueelle laadittu hieno suunnitelma Leijapuistosta muutama vuosi sitten. Tämä suunnitelma on otettava huomioon kaavoituksessa. Puisto toimisi siten virkistysalueena muun muassa yhtenäiskoulun, lukion ja päiväkotien virkistysalueena. Samalla toteutuisi sekä lapsiperheiden ja koululaisten nyt tärkeäksi kokema luontoharrastus ja halu toimia luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden puolesta.
Kaupunkikulttuurin rakentamisessa tulee edistää toimintojen monipuolisuutta lähivirkistysalueena. Leijapuiston alueella on voimassa 10.9.2003 hyväksytty asemakaava ja 15.12.2011 hyväksytty asemakaava. Rakentamaton alue on osoitettu lähivirkistysalueena, jossa alueen maisemallinen luonne avoimena maisematilana tulee säilyttää.
Leijapuisto ja sen ympäristö on ollut alueelle muuttaneiden tärkein asunnon hankkimisen peruste. Nykyiset alueen asukkaat ovat siinä mielessä kokemusasiantuntijoita. Rauhallinen ympäristö ja ulkoiluharrastuksien mahdollisuus oli muuttaneiden peruste 1960-luvulla. Kaupan aloitteesta tehty kaavamuutos muuttaa meidän asukkaiden elinolot ja elinympäristömme terveydelle ja asumisviihtyvyydelle vaarallisten ilma- ja ilmastosaasteiden kohteeksi. Ympäristön asukkaat ovat kokeneet muun muassa varsinkin yöaikana tapahtuvan ilmastointi– ja jäähdytyslaitteiden aiheuttaman melun kiusallisen ärsyttäväksi ja normaalia yöunta estäväksi.
Kaavoituksen tulee ottaa huomioon kokonaisuus kestävän kaupunkiympäristön muodostumiseksi. Nyt näytöllä olevassa kirkonseudun ja Leijapuiston kaavaselosteessa todetaan Leijapuiston asemakaavan aiheuttavan muutoksia muun muassa maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon. Yleisesti on tiedossa että luontoarvojen unohtaminen johtaa negatiivisiin muutoksiin sekä alueen pohjavesivarantoihin ja hulevesiin. Tällaisten muutosten estämiseksi perusteltiin aikoinaan Leijapuiston tarpeellisuutta taajama–alueen osana.
Viime vuodet on yleisesti hyväksytty ja jopa vaadittu luontoarvojen ottamista mukaan kaikessa suunnittelussa. Niinpä kaupan suuryksikön tuominen keskelle kerrostalo- ja omakotialuetta on vastuutonta luontoarvojen väheksymistä. Samalla asuinalueelle tuodaan asukkaiden terveydelle vaarallisia pakokaasu- ja muita haitallisia tuotteita. Kaavamuutoksella tuhotaan alueen kasvi- ja eläinlajeja sekä luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvaroja.
Kaupan tilan tarpeet tulevat muuttumaan massiivisiksi jakelukeskuksiksi, jotka vaativat laajat maa-alueet kuten Lielahti tai Elovainio. Varsinkin Elovainio vaatisi nopeasti kaavoitukselta piristysruiskeen. Kauppakeskukset eivät enää sovi kulttuurimaisemaan, jollaiseksi voimassa oleva kaava haluaa perinteisen keskustamme kehittyvän. Mielenkiintoista on seurata, miten Leijapuiston kaavan jatkokäsittelyssä otetaan huomioon Ylöjärven Uutisten siteeraamat ELY-keskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon kielteiset lausunnot osuuskaupan sijoittamisesta Leijapuistoon.
Urho Riihikoski
eläinlääketieteen tohtori