Kuntapäättäjät ovat tänä syksynä kuntastrategian kimpussa. Yhtenä strategisena aiheena on kaupungin kasvu. Valtuuston on ihan yksilötasollakin hyvä pysähtyä pohtimaan mikä kasvaa, kun kaupunki kasvaa. Ykskantaan helposti ajatellaan, että kasvu tarkoittaa vain veronmaksajien lukumäärän kasvua, joka saadaan aikaan teknisesti asuntorakentamiseen kaavoittamalla. Tärkeää on myös miettiä, että missä kasvu voi tosiasiallisesti tapahtua kaupungin sisällä.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajasta, Mauri Heiskasta (ps) tehtiin paikallislehdessä näyttävä henkilökuva-artikkeli. Johtavaan asemaan nousseesta hahmosta on tärkeää piirtää tuttuutta lisäävä ja lähestyttävä kuva.
Artikkelin luettuani jäin pohtimaan muutamia kasvuun liittyviä kuntastrategisia asioita. Artikkelissa todettiin Heiskan kuitanneen, että ratikkahankkeeseen ei tällä valtuustokaudella kannata paljon paukkuja laittaa. Tosiasiassa Ylöjärvi tulee laittamaan tällä valtuustokaudella erittäin paljon paukkuja ratikkahankkeen suunnitteluun. Alustavan arvion mukaan (kaupunginhallitus 21.6.2021) paukut ovat
100 000 euroa vuodelle 2021 ja 400 000 euroa vuodelle 2022.
On ymmärrettävää, että Heiska alleviivasi artikkelissa Viljakkala-Kuru-maaseututaajamien kehittymistä. Kuntakeskuksen kehittyminen ei kuitenkaan ole Heiskan korostamien alueiden kehittymisestä pois, kuten yleiseensä virheellisesti ajatellaan. Päinvastoin, kunnan maaseututaajamien kehittyminen on täysin riippuvaista kuntakeskuksen kehittymisestä.
Uudeksi nostoksi löytyi lisäksi lukioyhteistyö Hämeenkyrön kanssa. Sen hyödyistä Valon kampuksella toimivalle ylöjärveläiselle lukiokoulutukselle olisi mielenkiintoista kuulla lisää.
Kaupungin kasvuvolyymin mahdollisuudet ovat kuntakeskuksessa ja sen lähitaajamissa. Maaseututaajamien arjen helppoutta edistävien palveluiden kilpailukyky ja laajuus ei riitä kuntakeskuksen lähitaajamiin verrattuna, varsinkin kun pientaloasumisesta puhutaan.
Kuntakeskuksenkaan kilpailukyky ei tule riittämään verrokkikuntiin nähden, jos niiden viihtyvyyteen, vapaa-aikaan, sujuvaan joukkoliikenteeseen ja monipuoliseen asuntorakentamiseen ei pistetä paljon paukkuja. Puheet esimerkiksi kulttuuri- ja monitoimitaloon liittyvien aikomusten hylkäämisestä heijastaa taantumusta eikä edistä Ylöjärven kilpailukykyä. Jo kaupunginhallituksen puheenjohtajan näin kirjoitettu luonnehdinta heikentää sitä. Kulttuuritarjonta ja viihde ovat vetovoimaa ja painava osa kasvua.
Koulutuksen suhteen, Hämeenkyrön sijaan, kääntäisin katsetta erityisesti ylöspäin. Kolmannen asteen insinööri- ja/tai tradenomi-koulutuksen saaminen Valon kampukselle pitäisi olla tärkeänä strategisena kärkitavoitteena. Tällä vahvistetaan nuoren työikään ehtivien ja kansainvälistenkin osaajien sitoutumista paikkakuntaan ja lisätään ammattitaitoista työvoiman saatavuutta paikkakunnan yrityksiin. Koulutusmahdollisuuksien korkeuden kasvu on kasvua, jos mikä.
Muitakin kasvun aiheita on. Esimerkkeinä vaikkapa ympäristöviihtyvyyden ja nuorten hyvinvoinnin kasvu. Kasvua on myös luonnon monimuotoisuuden- ja hiilinielujen kasvu. Välikommenttina mainittakoon, että kuntapäätösten vallan alla on puolet Suomen ilmastotavoitteista. Aikaansa seuraavat tietävät, että huomattavaa kasvua tarvitaan myös ilmastoystävällisen liikenteen kulkutavoissa ja ne mahdollistavissa infrastruktuurin investoinneissa. Näiltäkin osin Ylöjärvi vaatii kasvavaa määrää erityisesti tekoja.
Jos kaupungin strategisena tavoitteena on kasvaa, on kasvu nähtävä laajasti yhteiskunnan osa-alueita peilaten. Suuri kasvu vaatii suuria investointeja. Kasvun eliksiiriä on myös moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden kasvu. Kaikki menestyvät kaupungit ovat tästä esimerkkejä. Myrkkyä kaupungin kasvulle on eriarvoisuuden ja vieraskammoisuuden leima.
Timo Halttula
Ylöjärven Vihreät