Veljekset Mattila Oy:stä on varttunut 63 toimintavuotensa aikana vahva suomalainen elintarvikebrändi. Suuri yleisö tuntee ylöjärveläisen lihanjalostajan esimerkiksi savusaunapalvista ja Julkujärven lenkistä. Toimitusjohtaja Tero Sivula sanoo, että nykyään MattilaBros.-nimellä toimiva yritys valmistaa kaikki tuotteensa sataprosenttisesti käsityönä. Lisäksi osa yrityksen käyttämästä raaka-aineesta tulee kotimaakunnasta Pirkanmaalta. Lihanjalostaja kyseenalaistaa lähiruoan aidon arvostuksen – sitä jaetaan ovensuukyselyissä ja arvoissa mutta ostosvalinnat ovat usein aivan jotain muuta.
Vuonna 1958 perustettu Veljekset Mattila Oy on ylöjärveläinen perheyritys, jonka intohimona on ollut vuosikymmenestä toiseen korkeatasoisten lihajalosteiden valmistaminen. Arvona on ollut, että tuotteiden laadusta pidetään kiinni kaikissa olosuhteissa ja kaikkina aikoina.
Toimitusjohtaja Tero Sivula sanoo, että hän on ollut joskus suorastaan liekeissä uskoessaan, että Suomen kokoisesta maasta löytyy kelvolliset markkinat artesaanityönä tehtäville lihajalosteille. Yritys on satsannut koko toimintansa ajan paikalliseen henkilökuntaan ja lähiseuduilla tuotettuun raaka-aineeseen. Paikallisuuden viiri on ollut korkealla ja suomalaisuuden puolesta on liputettu hullunlailla.
Sivula toivoo, että tälläkin hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa voimakkaasti käsiteltävä lähiruoka-asia saisi konkreettisesti lihaa luun ympärille.
– Minulle on tullut sellainen olo, että koko lähiruokateema on kokenut riisuvan inflaation. Puhetta riittää, mutta tekoja ei, Sivula sanoo.
Puheet ja teot eivät kohtaa
Veljekset Mattila Oy:ssä on investoitu vahvassa uskossa henkilökuntaan, tuotekehitykseen sekä tuotantotiloihin. Yritys on halunnut kulkea toimialansa aallonharjalla.
Tero Sivula muistuttaa, että vastuullisesti toimiva ja kaikki velvoitteensa tunnollisesti täyttävä yritys ei taivu minkään laskuopin mukaan tuotteidensa alennusmyyntiin. Tuotteen hinnan on katettava koko tuotantoketju, ja siitä on jäätävä jotakin käteenkin.
Sivula muistuttaa, ettei MattilaBros. edes halua olla tai muuttua pulkkituotteiden tekijäksi.
– Ovensuukyselyissä kuluttajat kertovat auliisti hakevansa ruokakaupasta aitoa lähiruokaa, luomua sekä lisäaineettomia vaihtoehtoja. Sitten, kun asiakas astelee myymälästä ulos eväskasseineen, siellä onkin aivan jotain muuta. Henkilö saattaa kuvitella ostaneensa oikeita lähielintarvikkeita tai suomalaisia juttuja, mutta todellisuus on tarua ihmeellisempi. Asiakas valitsikin tuotteet halpuuden kriteerillä: ”tämä oli edullisin”, Sivula avaa.
Sivulan mielestä lähiruoka-asia on kuin veteen piirretty viiva. Termin sisältö ja sanoma ovat niin kuin niiden käyttäjät haluavat ymmärtää.
– Minä ajattelen niin, että todellinen lähiruoka on oikeasti tässä lähellä tuotettua ja valmistettua. Tällaisessa ikkunassa raaka-aineet ovat fyysisesti lähiympäristöstä ja ne jalostetaan täällä.
– Jollekin toiselle lähiruokaa on kaikki se, mikä on tuotettu ja valmistettu missä vain Suomessa. Joku ajattelee, että lähiruoka on peräisin omasta maanosastamme Euroopasta. Niitäkin löytyy, joille läheisyys merkitsee mitä tahansa kolkkaa maailmasta. Lähiruoan maailma on varsin lavea, Sivula hymyilee.
Tuotteita valmistuu rajallinen määrä
Tero Sivula herättelee, että esimerkiksi ylöjärveläisellä lihanjalostajalla on valikoimissaan tuotteita, joiden määrä on rajallinen. Hän viittaa muun muassa vapaan possun tuotteisiin.
– Vapaa possu -tuotteissa käyttämämme liha tulee tutuilta tuottajilta omasta maakunnastamme. Nämä tilat ovat sitoutuneet työskentelemään eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Possut ruokitaan GMO-vapaalla rehuseoksella ja kotoisilla viljoilla. Possuilla on koko ajan saatavana raikasta vettä. Possut saavat toteuttaa lajilleen ominaisia asioita, kuten tonkimista ja pesänrakennusta. Me maksamme keskimääräistä parempaa tuottajahintaa, Sivula selostaa.
– Tämä on Veljekset Mattilan konkretiaa aidon lähiruoan merkeissä, Sivula tiivistää.
MATTI PULKKINEN
