Muistatko vielä Ylöjärven asuntomessut ja Raija Pellin talon räjäytysyrityksen? 25 vuotta sitten messuilla tutustuttiin ällistyttävään koko naapuruston internetyhteyteen ja uuteen järjestelmään, jossa pyykkivesi tuli Veittijärvestä

13.07.2021 19:00

Ylöjärven asuntomessuista on tullut kuluneeksi 25 vuotta. Vuonna 1996 Veittijärvellä vietetyillä asuntomessuilla vierailtiin puurakenteisissa pientaloissa ja jylhissä kivitaloissa sekä ihasteltiin modernia kaksivesijärjestelmää, joka toimii Pihatanhuan omakotitaloalueella edelleen. Ihmetystä herätti myös koko Pihatanhuan ja Lehmustanhuan kattava internetyhteys.
Veittijärven messualue ylettyi Veittijärven koululle asti. Yhteensä 40 asunnon alueella oli erityistä pientalo- rakentaminen. Joukossa oli niin omakotitaloja, paritaloja, rivitaloja ja pienkerrostaloja. (Kuva: Pentti Säynäväjärvi, Ylöjärven Muistin arkisto)

Vuoden 1996 asuntomessut olivat Ylöjärvellä kuukauden kestävä spektaakkeli, jossa vieraili ennätykselliset 262 000 ihmistä – enemmän kuin muilla asuntomessuilla koskaan aikaisemmin.

Veittijärven rantamaisemiin kohonnut messualue kattoi Veittijärven koululle ylettyvän, yhteensä 40 asunnon alueen, jossa erityistä oli pientalorakentaminen. Heinäkuussa 1996 ilmestynyt Ylöjärven Sanomat kertoi, että messuvieraiden turnauskestävyyttä koeteltiin runsaalla asuntovalikoimalla niin omakotitalojen, paritalojen, rivitalojen ja pienkerrostalojen muodossa.

Rakennusmateriaaleja on esillä joka makuun puusta teräkseen ja Leca-harkkoihin. Myös sisustusratkaisuja on tarjolla monenkokoisille perheille ja monenpaksuisille lompakoille, lehti uutisoi.

Ylöjärven asuntomessut muistetaan erityisesti Aurinkolinna-nimisestä hirsitalosta, joka voitti myös messujen yleisöäänestyksen. Talon omisti Poliisi-tv:stä tuttu juontaja Raija Pelli, joka oli työnsä vuoksi jatkuvan uhkailun kohteena. Keväällä -96 Pellin perheen rakenteilla ollut talo yritettiin jopa räjäyttää, mutta yritys epäonnistui.

Asuntomessuilla vieraili ennätykselliset 262 000 ihmistä. Messuille kulki messunysse Tampereelta noin puolentunnin välein. Messujen pysäköintialue sijaitsi Veittijärven takana ja se oli mitoitettu 3 000 autolle. Asuntoautoille ja -vaunuille oli varattu sata paikkaa. (Kuva: Pentti Säynäväjärvi, Ylöjärven Muistin arkisto)

Raamien talo pystytettiin parissa kuukaudessa

Pellin perheen lisäksi asuntomessualueen omakotialueelle muuttivat kesällä 1996 muun muassa Virpi ja Pasi Raami kaksivuotiaiden kaksospoikiensa kanssa. Muutto alueelle oli sinänsä sattuma, sillä tamperelaisperhe oli etsiskellyt vanhaa omakotitaloa ostettavaksi laman jälkimainingeissa.

Remonttikohteen sijasta Raamien silmien eteen tupsahti mielenkiintoiselta vaikuttava ilmoitus, jossa talopaketteja valmistava Jetta-Talo etsi sopivaa yhteistyöperhettä asuttamaan Ylöjärven asuntomessualueelle puista pientaloa.

­­­– Otimme talotehtaaseen yhteyttä ja ilmeisesti meidän perheemme vaikutti sopivimmalta. Asuntomessuvuoden helmikuussa tontilla aloitettiin raivaukset ja jo maaliskuussa tehtiin talon perustukset. Talomme oli valmis ensimmäisten joukossa ja juhannusviikolla tänne tehtiin lopputarkastus, Virpi Raami muistelee samaisen talon pihalla 25 vuotta myöhemmin.

Raamien valokuva-albumissa olevassa asuntomessukuvassa näky, miten pensaat olivat vielä vuonna 1996 pieniä taimia, mutta nykyään peittävät näkymän naapuriin. Vasemmalla olevavan leikkimökin tilalla on tänä päivänä Pasi Raamin rakentama pergola.

Nämä olivat in vuonna -96: pastelli ja antiikinvihreä

Asuntomessut alkoivat Veittijärvellä 11.7.1996. Messut työllistivät hurjan määrän ihmisiä eri tehtäviin, myös Virpi Raamin.

– Jetta-Talo palkkasi minut messuemännäksi. Esittelin taloamme messuvieraille, joille ei kuitenkaan kerrottu, että olin oikeasti talon asukas.

Millaisia sisustusratkaisuja uusiin taloihin valittiin, entä mikä oli uusinta uutta vuonna 1996?

– Pinnoissa näkyi ainakin pastelli ja antiikinvihreä. Yhteen taloon asennettiin messuille aurinkopaneelit, jotka meilläkin on nykyisin. Messualueen naapurusto oli myös ensimmäisiä, joissa oli yhteinen valokuituyhteys Tiedon Kylätie.

Tässä Raamien koti nykyään. Pensaat ovat kasvaneen 25 vuodessa niin korkeiksi, ettei naapuriin enää näe.

Messuvieraita kiinnosti myös kaksivesijärjestelmä, joka on Pihatanhualla edelleen käytössä. Järjestelmässä vesi tulee taloihin kahta reittiä: sisäiseen käyttöön vesi tulee kunnan vesijohtoverkostosta, vessanpönttöön, pyykkikoneeseen ja pihaletkuun vesi johdetaan Veittijärvestä.

– Pyykinpesemistä järvivedellä tutkittiin tuohon aikaan eikä siinä ollut mitään moittimista. En käytä ollenkaan huuhteluainetta, sillä järvivesi tekee pyykistä pehmeää.

Ylöjärven moderneista asuntomessuista oli mennyt viesti myös rapakon toiselle puolen. Pasi Raami muistaa, miten pari vuotta asuntomessujen jälkeen Pihatanhualle kaarsi bussi.

– Sieltä vyöryi ulos iso porukka japanilaisia turisteja, jotka menivät pihoille kameroidensa kanssa. Meidänkin leikkimökkiin he menivät.

Ennen varsinaisten messujen alkua Ylöjärvellä vieraili myös presidentti Martti Ahtisaari (kuvassa keskellä). Ylöjärven Sanomat kertoi tuolloin, että Ahtisaari osallistui Puuvuori ympäristötaideteoksen vihkiäisiin sekä vieraili asuntomessujen kohteissa. Pihatanhua 2:n kivitalossa ihmetystä herätti yläkerrasta alakertaan ulottuva pyykkikuilu, jota myös Ahtisaari kaiketi ihasteli. (Kuva: Pentti Säynäväjärvi, Ylöjärven Muistin arkisto)

Ahtisaarikin kyläili Pihatanhualla

Sirojen puutalojen ohella messualueelle kohosi myös muutama jylhä kivitalo. Yksi niistä on Raamien naapurissa, Pihatanhua 2:ssa sijaitseva talo, jossa on kyläillyt myös tasavallan presidentti Martti Ahtisaari.

Ylöjärven Sanomien vuoden 1996 kesäkuun numerossa kerrotaan, että Ahtisaari osallistui Ylöjärvellä Puuvuori-ympäristötaideteoksen vihkiäisiin ja vieraili lisäksi asuntomessujen kohteissa.

– Olemme tämän talon neljännet asukkaat. Tässä talossa on ollut uusinta uutta asuntomessujen aikaan ikkunalämmitys ja koneellinen ilmanvaihto. Lisäksi meiltä ei löydy tuulikaappia, kuten ei useimmista muistakaan tämän alueen taloista, kivitaloa perheensä kanssa asuttava Jarkko Kallio kertoo.

Löytyykö kodistanne edelleen yläkerrasta alakertaan ulottuva, messuilla ihastusta herättänyt pyykkikuilu?

– Löytyy edelleen. Muuten teimme taloon täyden remontin muuttaessamme ja vaihdoimme muun muassa öljylämmityksen maalämpöön.

Virpi Raami on koonnut asuntomessuista kokonaisen albumin, jonne hän on säästänyt kuvia ja messuista tehtyjä lehtijuttuja. Aamulehden elokuussa 1996 ilmestyneessä asuntomessujutussa kerrottiin, että messuilla ylpeiltiin kaksivesijärjestelmällä, joka toimii omakotitaloalueella edelleen.

Pihatanhualla asuu edelleen kahdeksan alkuperäistä perhettä

Virpi Raamin laskemien mukaan Pihantanhuan messualueella asuu edelleen kahdeksan alkuperäistä perhettä, mutta muuten naapurustossa asukaskunta on muuttunut vuosien aikana. Monessa perheessä muuttoaikeet tulivat ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun talot jäivät väljiksi lasten kasvaessa aikuisiksi.

– Kaksospoikiamme varten meille rakennettiin yläkerta vuonna 1998. Nyt siellä on vierashuoneet ja me asutamme alakertaa.

Pihatanhualla toimii edelleen Veittijärven asukasyhdistys ry, joka vuokraa Pihatanhuan päässä Veittijärven rannassa olevaa saunaa sekä jäsenille että ulkopuolisille.

– Siellä on matala lapsiystävällinen ranta ja laituri. Lisäksi löytyy grillikota ja lentiskenttä, yhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Kallio kertoo.

Virpi ja Pasi Raami (takana) ovat alkuperäisiä asuntomessuasukkaita. Jarkko Kallio perheineen on Pihatanhualla sijaitsevan kivitalon neljäs asukas. Kallioiden kodissa vieraili aikanaan myös tasavallan presidentti Martti Ahtisaari.