Urkin Piilopirtti on nyt Ylöjärven Yrittäjien jäsen. Piilopirttiä pyörittävä toimitusjohtaja Jyrki Sasi kuvailee nyt Piilopirtin taide- ja designkokoelmaa ja sen syntymiseen vaikuttaneita tekijöitä.
Jyrki Sasi on tehnyt Urkin Piilopirtistä upean matkailukohteen taiteen avulla. (Arkistokuva)
– Kokoelman synty on poikkeuksellinen. Toimiessani Ekokem Oy:n johtoryhmän jäsenenä ja vastatessani markkinoinnista ja logistiikasta, kiersin läpi Suomen teollisuuden yritykset. Koska esittämäni asia oli uusi, vastassa oli yleensä yrityksen johto ja pääsin kokemaan Suomen teollisuuden vieraanvaraisuuden. Erityisesti mieleeni jäi paperitehtaiden klubit ja niiden tapakulttuuri. Se vaikutti suuresti kauppapäätöksiin, Sasi kertoo ja jatkaa:
– Kun hankin Pinsiön Majojen kiinteistöt – nykyisen Urkin Piilopirtin – mielessäni oli asiakaskokemus paperitehtaiden klubien malliin ja siihen kuuluva toimintakulttuuri. Syntyi päätös taiteellistaa paikkaa osana asiakaskokemusta. Taide- ja designkokoelman tausta on teollisuuskulttuurissa ja sen asiakaskokemuksessa. Esimerkkinä muun muassa Urkin Piilopirtin savusauna tai taidesauna, jossa on löylyhuoneessa kuumuutta ja kosteutta kestävä fresko. Saunoista pääsee järveen laiturin valotaideteokseen uimaan.
Sasi kertoo näkevänsä kulttuurin olevan suhdettamme ihmisten kätten töihin, ihmisyyteen, luontoon ja aineettomaan.
– Taide on sanoman väline ja kokoelma kertoo näistä. Aineeton kulttuuri on esimerkiksi turvallisuutta, mutta myös tiedettä, jota kokoelmassa on käytetty runsaasti.
Taiteen ja luonnon yhdistelmä
Tampereen Teknillisen Korkeakoulun (nykyisin yliopisto) arkkitehtiosastolla on 30 vuoden ajan ollut yhtenä painopisteenä liikkumiskokemuksen tutkiminen. On todettu, että arkkitehtuuri ei ole vain massoja ja taloja, vaan myös liikkumiskokemusta.
Urkin Piilopirtin tiede- ja luontokäytävien luomisessa on hyödynnetty näitä tutkimustuloksia. Luonnossa näkyy taideteoksia. Niitä on myös ikkunanäkymissä, joissa näkyy taide ja luonto myös pimeällä.
– Älypiiput -taideteoksessa saunarakennuksen päätyikkunasta näkyy kolme katkennutta, valaistua savupiippua. Tampereella oli ennen 111 teollisuussavupiippua – nyt enää 12. ”Älyteollisuus” on korvannut savupiipputeollisuuden, Jyrki Sasi kuvailee.
Urkin Piilopirtti on ainutlaatuinen taiteen ja luonnon yhdistelmä. Huomattava osa teoksista on kolmiulotteisia ja ne sijaitsevat ulkona luonnossa. Teokset on suunniteltu varta vasten juuri tähän paikkaan ja niiden odotetaan kestävän yli 100 vuotta. Paikka on ilmastoystävällinen, koska teoksille ei ole tarvinnut rakentaa erillistä rakennusta, joita pitäisi lämmittää. Taidelasikukkapuutarha kukkii joka päivä 24 tuntia ja on valaistu pimeällä. Kesällä kukat valtaavat puutarhan ja taidelasi ei ole niin merkittävässä roolissa kuin kukinta-ajan ulkopuolella.
Paljon erilaisia materiaaleja
Urkin Piiloportin kokoelmassa on muun muassa Radoslaw Grytan, Pekka Pitkäsen, Heli Ryhäsen, Lars Holmströmin, Vesa Varrelan, Merja Haapalan sekä Satu ja Taru Syrjäsen tilaustöitä.
Lähes 60 teosta on lasitaide ja -designteoksia. Niitä on käytetty etenkin peileihin ja valaisimiin. Ympäristö on erilainen ja maaginen niin pimeän aikaan, kuin päivällä. Valaistu lasitaide ohjaa yleisön oikeaan paikkaan.
Urkin Piilopirtin vuoden 2021 näyttelyssä Taiteen ja sisustuksen vuoropuhelu tuodaan esille taide- ja designteoksina lautaset, kahviastiasto, lasit, valaisimet, peilit ja ja erilaiset taidetekstiilit.
Piiloportin taidenäyttelyiden aiheina yhdeksän vuoden aikana ovat olleet erilaiset materiaalit taideteoksen lähtökohtana. Ranta- ja saunataide, taidepuutarhat, naljaileva taide sekä tekniikka, matematiikka, arkkitehtuuri ja musiikki ovat olleet osana taidetta. Vuonna 2022 aiheena on ilmasto. Mukana tekemässä ovat muun muassa Taideyliopiston Kuvataideakatemia ja Ilmastontutkimuksen INAR- huippututkimuksen johto. Vuonna 2023 aiheena on onnellisuuden taiteellistaminen.
– Työskentelin aiemmin myös LT-Konsulteissa, jossa arvostettu toimitusjohtaja, professori Pentti Murole opetti meille insinööreille ”rakkautta, runoutta ja rohkeutta”. Rakkaus on on työtä toisten ihmisten hyväksi. Ei pidä käyttää vain aivojemme järkilohkoa, vaan myös tunnelohkoa, kuten perheen piirissä. Runoudella hän tarkoitti, että pitää yrittää tunkeutua tulevaisuuteen. Rohkeudella hän tarkoitti suurta rohkeutta olla nöyrä, etenkin asiakkaille. Näitä periaatteita olen yrittänyt noudattaa tämän taidekokoelman luomisessa. Uskon tämän toteutetun ja toteutuvan kulttuurin olevan edelleen asiakkaillemme kaupantekoa edistävä ja kokousten innovatiivisuutta lisäävä, Jyrki Sasi selvittää,
Hän kertoo olevansa kiitollinen saamastaan tuesta etenkin Suomen Lasimuseolle ja Tampereen Taidemuseolle.
– Lisäksi olen kiitollinen alan oppilaitoksille, joiden kanssa olen tehnyt hyvää yhteistyötä: Kuvataideakatemian kuvanveiston yksikölle, Lapin Yliopiston Taiteiden tiedekunnan tekstiilin yksikölle, Hämeen ammattikorkeakoulun Muotoilun Lasi-keramiikkayksikölle, Kankaanpään Taidekoululle, LAB-ammattikorkeakoulun taidelinjalle sekä Tampereen Konservatoriolle. Ja tietenkin olen kiitollinen taidekuraattoreille.
Vaikka lähtökohta on yrityskulttuurissa, on Urkin Piilopirtin kokoelma on laajentunut samalla yleiseksi museoksi suurelle yleisölle.
– Toivotan kaikki tervetulleiksi taiteen moderniin ja monipolviseen maailmaan, Sasi sanoo.
