Koiran- ja kissanpennut ovat ihastuttavan suloisia. Niitä on vaikea vastustaa. Koronanko aikaansaannosta on, mutta koiranpennut viedään näinä aikoina kuulemma käsistä. Kun vaan olisi aina loppuun asti harkittu hankinta.
Pentu on kyllä kiva kaveri, mutta sen hoitaminen vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Lenkille on lähdettävä huonollakin kelillä. Vaikka räntää sataisi vaakasuoraan tai olisi 25 celsiusta miinusta, niin jonkinlainen lenkki pitää koiran kanssa tehdä. Helpommalla pääsee, jos on sen verran tonttia, että lemmikin voi päästää vapaana juoksentelemaan. Valvonnassahan sen pitää olla silloinkin.
Kymmeniä vuosia sitten kävelin kerran Välimeren rannikolla Marseillen omakotialueella. Sillä alueella tontit olivat pieniä ja jokaisen tontin ympärillä oli muuri tai kunnon aita. Portit olivat kiinni. Hyvä olikin, että olivat, koska poikkeuksetta jokaisen portin takana oli koira. Ja ne koirat eivät olleet mitään sylikoiria, vaan kunnon vahtikoiria. Kai siellä sitten pelättiin varkaita niin paljon, että nelijalkaisia vahteja täytyi pitää.
Täälläkin oli aikanaan melko tavallista, että maaseudulla talojen pihoissa juoksenteli enemmän tai vähemmän äksyjä haukkujia. Oletan, että nuo pihakoirat oli tarkoituksella kasvatettu äreiksi. Vain ne tulivat taloon, joilla oli asiaa, muut pysyivät poissa.
En tiedä Marseillen nykytilanteesta, mutta meillä tilanne on muuttunut. Koiria on paljon ja tuntuu, että taajamissa niitä on jopa enemmän kuin maaseudulla. Ulkona liikkuessaan näkee paljon koiranulkoiluttajia. Toisilla on useampikin nelijalkainen hihnassa. Koirien jätökset ja haukkuminen ovat oma keskustelunaiheensa.
Monet keräävät lemmikkiensä aikaansaannokset kuuliaisesti ainakin asutusten lähellä, mutta aika usea myös jättää jälkeensä. Siinä olisi monella tavoissa parantamista.
Koira on suden sukuinen laumaeläin. Jos muutama koira pääsee juoksentelemaan yhdessä vapaana, voivat alkukantaiset vaistot nousta pintaan. Muistan nuoruudestani, että kuuntelimme kerran illalla koirien haukkua, ikään kuin ne olisivat ajaneet jotain. Emme ymmärtäneet mennä katsomaan.
Aamulla paljastui, että naapurin lampaat oli ajettu näännyksiin ja tapettu metsämoisiolla olleella laitumella. Uuhet ja karitsat löytyivät kuolleina ja osin raadeltuina, kaksi pässiä oli paennut ja selvisi verilöylystä. Kolmen koiran lauma oli ollut asialla. Koirat tunnistettiin. Ne olivat ihan tavallisia kotikoiria. En tiedä, mitä koiranomistajille asiasta seurasi, mutta muistan ikäni sen karmean tunteen, kun seisoimme raadeltujen lampaiden keskellä niiden omistajan tullessa paikalle.
Silmiin katsova ja syliin tuleva koiranpentu on vastustamaton, mutta silti pitäisi saada pidettyä järki päässä. Jos koiran ottaa, siitä on huolehdittava niin, että eläin ei kärsi, eikä myöskään ympäristö.
ARMI SAARELA
