Kuntaliitos eriytti naapureiden tiet

Mitä yhteistä voi olla harvaan asutulla Tampereen kaupunginosalla ja kasvavalla kehyskaupungilla? Sirkku Someron mukaan paljonkin.
Vuorentaustassa asuvan toimittajan mielestä Ylöjärvi ja Teisko ovat eräänlaiset sisarpitäjät. Tänä päivänä elo Näsijärven itärannalla on kuitenkin hyvin erilaista kuin vireässä puutarhakaupungissa veden toisella puolen.
– On kiintoisaa, miten näiden paikkakuntien kehityspolut ovat poikenneet toisistaan vuosien mittaan. Yksi merkittävä syy on se, että Teisko päätti jo 1970-luvulla liittyä Tampereeseen, Somero pohtii.
Teiskosta kirjan kirjoittanut Sirkku Somero on asunut elämänsä aikana siellä sun täällä, mutta Ylöjärvi on hänen kotinsa. Syntyjään hän on Kuljun kylältä. – Tosin muutin sieltä perheeni kanssa pois jo yksivuotiaana. Myöhemmin olen elellyt muiden muassa Soppeenmäessä, Asuntilassa ja Haavistossa, nyttemmin Vuorentaustaan asettunut Somero kertoo.
Teiskosta kirjan kirjoittanut Sirkku Somero on asunut elämänsä aikana siellä sun täällä, mutta Ylöjärvi on hänen kotinsa. Syntyjään hän on Kuljun kylältä. – Tosin muutin sieltä perheeni kanssa pois jo yksivuotiaana. Myöhemmin olen elellyt muiden muassa Soppeenmäessä, Asuntilassa ja Haavistossa, nyttemmin Vuorentaustaan asettunut Somero kertoo.

Sirkku Someron voi hyvällä syyllä sanoa tuntevan sekä Ylöjärven että Teiskon. Ensiksi mainittuun naista yhdistävät hänen juurensa, jälkimmäiseen puolestaan työ. Suurimman osan elämästään Ylöjärvellä asunut toimittaja harjoittaa ammattiaan nykyään Teisko-Aitolahti-paikallislehdessä Ruovedellä.
Kun Tampereen kaupunki haki pari vuotta sitten kirjoittajaa Teiskosta kertovalle kotiseutukirjalle, Somero laittoi hakemuksen vetämään. Alkoi tapahtumasarja, jonka seurauksena syntyi joulukuussa julkaistu teos Ulkomaille Teiskoon.
– Olen tehnyt elämässäni kaikenlaista, mutta kirjan kirjoittamisesta minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta. Koin kuitenkin velvollisuudekseni hakea projektiin mukaan, koska olin kiertänyt Teiskon kaikki kylät ja kulmakunnat, Somero muistelee.
– Kun minut valittiin, otin töistäni pari kuukautta vapaata kirjaa varten. Työmäärä yllätti täysin, sillä hommassa menikin pari vuotta, hän jatkaa naurahtaen.
Somero kuvailee valmista teostaan moniääniseksi. Pinta-alaltaan laaja Teisko on aina pitänyt sisällään varsin värikästä elämänmenoa, minkä vuoksi paikkakunnan ajankohtaisista asioista on oltu yleensä monta eri mieltä.
Vuoden 1972 kuntaliitos Tampereeseen sujui kuitenkin ilman suurta vastustusta.
– Liittymisestä järjestettiin aikoinaan kansanäänestys, jossa itsenäisenä pysyminen ei ollut edes vaihtoehto. Teiskolaiset saivat lähinnä kertoa, kiinnostiko heitä liittyminen Tampereeseen, Oriveteen vai Ruoveteen, Somero kertoo kirjaa selaillen.
1970-luvun alussa Teiskossa asui kolmisentuhatta ihmistä. Lukua voi pitää pienenä, sillä sotavuosien jälkeen pitäjän väkiluku oli hiponut parhaimmillaan jopa viittätuhatta.
– Muuttoliike kaupunkeihin oli jyllännyt niin voimakkaana, että Teiskon taloustilanne oli päässyt todella huonoksi. Kuntaliitos oli oikeastaan pakollista, Somero kertaa.

Toinen nousi, toinen kuihtui

Ulkomaille Teiskoon -teos on paikallishistoriafriikeille pakkohankinta.
Ulkomaille Teiskoon -teos on paikallishistoriafriikeille pakkohankinta.

Samoihin aikoihin Teiskon kanssa kuntaliitoksia pohdittiin myös muualla Pirkanmaalla. Enemmän tai vähemmän tosissaan aihetta käsiteltiin esimerkiksi Ylöjärvellä, joka oli 1960- ja 1970-luvuilla vielä pieni maalaispitäjä.
Näsijärven länsirannalla kuntarakenne ei kuitenkaan muuttunut ennen 2000-lukua. Kuru ja Viljakkala luopuivat jo itsenäisyydestään, ja viime vuosina samaa keskustelua on viritelty uudestaan myös Ylöjärvellä.
Teiskossa vuosikymmenten takainen kuntaliitos on näkynyt muun muassa palveluiden vähenemisenä. Väkilukukin on ollut lievässä laskussa näihin päiviin saakka.
– Ei Teisko ole varsinaisesti jäänyt paitsioon, mutta moni asia voisi olla paremmin. Aluetta ei esimerkiksi nähdä arvokkaaksi, kun Tampereen kaupunkiseutua kehitetään. Painopiste on Lempäälän suunnalla, etelässä, Somero puntaroi.
Ylöjärvellä vastaavaa sivuun jäämisen pelkoa ei tällä hetkellä näyttäisi olevan. Vuonna 2004 kaupungiksi julistautunut Tampereen naapuri on itse asiassa yksi Suomen nopeimmin kasvavista paikkakunnista. Yhtäläisyydet Teiskon alueeseen ovat tänä päivänä vähissä.
– Toivon todella, ettei Teisko jäisi tulevaisuudessa Tampereen syrjäseuduksi. Mutta kun maalle rakentaminen on nykyään byrokratian takia vaikeaa, tämä ei ole mikään päivänselvä asia, Somero huokaa.

Historia näkyy kartalla

Vaikka Ylöjärvi ja Teisko eroavat nykyään toisistaan kuin yö ja päivä, saatetaan paikkakunnat edelleen mainita joskus samassa lauseessa. Yhteistä historiaa nimittäin riittää.
– Teiskon kunta oli jakautunut Näsijärven molemmille puolille yli 80 vuoden ajan. Länsi-Teiskon kylä oli järven länsirannalla ja muu pitäjä idässä. Näiden välissä pohjoisessa oli Kapeen kylä, joka kuului Kuruun, Somero tiivistää.
Kunnan ulottuminen laajan vesistön kahdelle puolen aiheutti ajan mittaan useita käytännön hankaluuksia. Maamme sisäasiainministeriö päättikin 1950-luvulla puuttua asiaan. Valtion taholta kuului vuonna 1952 jyrähdys, jonka seurauksena Länsi-Teisko liitettiin Kuruun ja Kapee Teiskoon.
– Tiedän ihmisiä, jotka ovat asuneet koko ikänsä samassa talossa mutta kolmessa eri kunnassa. Nämä vaihdetut kylät ovat siinä mielessä erittäin mielenkiintoisia paikkoja, Somero toteaa.
Nykyään Ylöjärveen kuuluva Länsi-Teisko on tänä päivänä puutarhakaupungin vahvin linkki itäiseen naapuriinsa. Sitä, kuinka vahvana teiskolainen identiteetti kylällä elää, Somero ei osaa sanoa.
– Tiedän vain sen, että yhdeksän Teisko-Aitolahti-lehdessä viettämäni vuoden aikana toimitukseen on tullut kerran puhelu Länsi-Teiskosta. Silloin eräs kyläläinen toivoi, että lehtemme olisi tullut tekemään juttua länsiteiskolaisesta tapahtumasta, kun kerran tehtävämme on kertoa Teiskon asioista, toimittaja hymyilee.

+++++
Ulkomaille Teiskoon -kirja on lainattavissa kaikista Tampereen kirjastoista ja Kurun kirjastosta.

Kommentointi on suljettu.