Kulttuuripääkaupunkihaku: Kunnat kokevat olevansa tasaveroisia Tampereen kanssa

10.11.2020 09:00

Vapaa-aikajohtaja Minna Vallin kehuu aktiivisuutta, jolla kulttuuripääkaupunkihaun organisaatio pitää viikoittain yhteyttä hankkeessa mukana oleviin kuntiin. Vallin on luottavainen, että Tampereesta ja Pirkanmaasta tulee Euroopan unionin vuoden 2026 kulttuuripääkaupunki. (Kuva: Rami Marjamäki)
Vapaa-aikajohtaja Minna Vallin kehuu aktiivisuutta, jolla kulttuuripääkaupunkihaun organisaatio pitää viikoittain yhteyttä hankkeessa mukana oleviin kuntiin. Vallin on luottavainen, että Tampereesta ja Pirkanmaasta tulee Euroopan unionin vuoden 2026 kulttuuripääkaupunki. (Kuva: Rami Marjamäki)

Tampereen kaupunki saa historiallisen vuolaat kiitokset kunnilta kulttuuripääkaupunkihaun tiimoilta. Akaassa, Lempäälässä, Orivedellä, Pälkäneellä sekä Ylöjärvellä arvostetaan aitoa tasaveroisuutta, jota päähakija osoittaa. Hankkeessa mukana olevat kunnat nostavat jo nyt merkitykselliseksi saavutukseksi pirkanmaalaisen yhteistyön syvenemisen.

Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaku on juuri nyt ratkaisevassa tienhaarassa. Hankkeessa mukana olevat kunnat päättävät mukanaolostaan ennen joulua.

Tampereen hakuhankkeen projektijohtaja Perttu Pesä kiittelee vuolaasti kuntien aktiivisuutta ja sitoutuneisuutta. Pesä kiertää parhaillaan ahkerasti kuntia, joissa hän kertoo kunnallishallituksille, -valtuustoille sekä lautakunnille hankkeesta.

– Juna kulkee vakaasti ja vauhdikkaasti eteenpäin. Haun tiimoilta työt eivät lopu. Huomio on jo hakemuksen laadinnassa. Siinä vastataan Euroopan unionin määrittelemään 44 kysymykseen, Pesä kertoo.

Pesä kuvaa hakuprosessin nykytilaa Simon & Garfunkelin lauluun Bridge Over Troubled Water.

– Hakuprosessissa on koko ajan käsillä valtavan laajat asiakokonaisuudet. Tekemistä voi verrata maakunnallisen infran rakentamiseen. Pirkanmaa on sitoutuneesti ja tavoitteellisesti työssä mukana, Pesä kehuu.

Lempäälän sivistysjohtaja Nina Lehtinen on liekeissään yhteistyöstä, jonka kunnat ovat löytäneet kulttuuripääkaupihaun tiimoilta. (Kuva: MLempäälän-Vesilahden Sanomat
Lempäälän sivistysjohtaja Nina Lehtinen on liekeissään yhteistyöstä, jonka kunnat ovat löytäneet kulttuuripääkaupihaun tiimoilta. (Kuva: MLempäälän-Vesilahden Sanomat)

Kunnat aitoina kumppaneina

Lempäälän kunnan sivistysjohtaja Nina Lehtinen antaa kiitettävän arvosanan Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaulle.

– Tässä hankkeessa ei todellakaan ole isäntä ja rengit -asetelmaa. Vaikka Tampere on päähakijana, se kuuntelee tarkasti muiden 19 kunnan ehdotuksia ja mielipiteitä. Yhteistyö on historiallisen laajaa ja tuloksellista. Jo kuntien yhteen hitsautuminen on arvokas saavutus, Lehtinen tilittää.

Lehtisellä on kulttuuripääkaupunkihakuun pitkä perspektiivi, sillä hän on toiminut hankkeen ohjausryhmässä sen perustamisesta saakka.

– Hankkeen perusrakenteet ovat kestävällä pohjalla, perusta on vankka. Odotan jo malttamattomana todellista lentoon lähtöä. Tekemisessä on vain taivas kattona. Minulla on hankkeen suhteen turvallinen olo, Lehtinen vakuuttaa.

Lehtisen mukaan kulttuuripääkaupunkihanke on onnistunut, koska sitä on toteutettu koko ajan läpinäkyvyyden, avoimuuden ja vahvan tiedottamisen periaatteilla. Eri osapuolet ovat sitoutuneet asiaan tiukasti.

– Tavallisesti kunnissa on yksi viranhaltija, jonka harteilla laaja kulttuurityö on. Kulttuuripääkaupunkihaussa kunnat ovat saavuttaneet hedelmällisen yhteistyön, jossa opitaan toisilta. Tiivis vuoropuhelu on osoittanut mahtinsa, Lehtinen kiittää.

Kulttuurijohtaja-rehtori Pia-Maria Ahonen uskoo, että Orivedellä on paljon annettavaa kulttuuripääkaupunkiudelle. (Kuva: Jaana Ala-lahti)
Kulttuurijohtaja-rehtori Pia-Maria Ahonen uskoo, että Orivedellä on paljon annettavaa kulttuuripääkaupunkiudelle. (Kuva: Jaana Ala-lahti)

Paikalliset sloganit sopivat maakunnalle

Kulttuurijohtaja-kansalaisopiston rehtori Pia-Maria Ahonen sanoo, että Oriveden kaupungin sloganit sopivat hyvin koko Pirkanmaalle.

– Oivallinen olotila. Ylellistä väljyyttä. Näihin iskulauseisiin sisältyy paljon merkityksiä. Niistä tunnistaa kotikutoisuuden merkityksen ja myönteisen ajatusmaailman, hän tarkentaa.

Ahonen luonnehtii kulttuuripääkaupunkihaun etenemistä jännittäväksi. Hän korostaa, että Orivesi on hankkeessa innokkaasti mukana.

– Olen tunnistanut jo ajat sitten uuden yhteistyön tason, jonka kunnat ovat omaksuneet nimenomaan kulttuuripääkaupunkihaussa. Monesti kulttuurityön tekeminen on varsin yksinäistä puurtamista. Nyt jaamme vuolaasti hyviä käytäntöjä. Vilkas vuoropuhelu on ilahduttava saavutus, hän miettii.

Ahonen on vakuuttunut, että kuntalaisetkin innostuvat kattavasti kulttuuripääkaupunkihausta. Hänen mukaansa suuri yleisö ei vielä ole täysin jyvällä mammuttimaisen hankkeen sisällöstä ja vaikutuksista.

– Tunnelmani ovat hankkeen suhteen luottavaiset ja odottavaiset, hän luonnehtii.

Joka viikko kuulolla

Akaan kaupungin hankevastaava Mari Järventausta-Lindertz kiteyttää, että kulttuuripääkaupunkihaku vaikuttaa varsin lupaavalta. Hän kuvaa ohjelmaesitystyötään antoisaksi ja kiinnostavaksi.

– Tämä tehtävä merkitsee henkilökohtaisesti minulle hyvin paljon.

– Akaan kaupungin vinkkelistä on loistavaa, että nostamme esiin nimenomaan lasten kulttuuria. Toivon, että jokainen kunta ottaisi tulevaisuudessa nykyistä paremmin nimenomaan lapset huomioon, hän sanoo.

Järventausta-Lindertz lupaa, että Akaa alkaa rummuttaa isosti kulttuuripääkaupunkihanketta, kun kaupunginvaltuusto on siunannut Akaan mukanaolon lopullisesti.

Järventausta-Lindertz nostaa isosti esiin säännölliset, viikoittaiset kohtaamiset kulttuuripääkaupunkihaun tiimoilta. Hänen mukaansa Teams-palavelereissä on rakentava vuoropuhelu.

– Isossa kuvassa myönteistä on kuntien aito kumppanuus. Kaikki ovat tasavertaisina osapuolina mukana. Kunnat eivät ui Tampereen vanavedessä, hän teroittaa.

Kulttuurisuunnittelija Marketta Pyysalo on vakuuttunut siitä, että pälkäneläiset ottavat kulttuuripääkaupunkiuden omakseen. Hänen mukaansa Pälkäneellä on juureva historia, josta on hyvä ammentaa. (Kuva: Tommi Liljedahl)
Kulttuurisuunnittelija Marketta Pyysalo on vakuuttunut siitä, että pälkäneläiset ottavat kulttuuripääkaupunkiuden omakseen. Hänen mukaansa Pälkäneellä on juureva historia, josta on hyvä ammentaa. (Kuva: Tommi Liljedahl)

Abstraktista konkretiaan

Pälkäneen kunnan kulttuurisuunnittelija Marketta Pyysalo on liekeissään kulttuuripääkaupunkihausta. Hänen mukaansa pälkäneläisittäin isot jutut, rauniokirkko ja lukutaidon historia, saavat nyt uutta potkua.

– Pälkäneellä on hyvä fiilis. Pirkanmaalaisittain iso asia on yhdessä tekeminen. Yhteishankkeena kulttuuripääkaupunkihaku on ainutlaatuinen ponnistus, jonka ansiosta kunnat osaavat nyt puhaltaa uudella innolla yhteen hiileen, Pyysalo kiittelee.

Pyysalo uskoo, että vielä tässä vaiheessa kulttuuripääkaupunkihaku on suurelle yleisölle varsin abstrakti asiakokonaisuus. Hänen mukaansa hanke saavuttaa konkretian lähikuukausina.

– Pälkäne on tunnetusti kulttuuriystävällinen pitäjä. Täällä on paljon kotiseututyötä. Lukuisat yhdistykset ja yhteisöt toimivat ahkerasti ja määrätietoisesti. Pälkäneläiset ovat vanhoja tekijöitä kulttuurin liittämisessä kaikkiin elämän osa-alueisiin.

Parlamentti tositoimiin

Ylöjärven kaupungin vapaa-aikajohtaja Minna Vallin iloitsee, että paikkakunnalle perustettava kulttuuriparlamentti pääsee heti todelliseen työhön.

– Ylöjärvi tekee nimenomaan kulttuuriparlamentista kulttuuripääkaupunkihaun ohjausryhmän. Sillä on iso ja vastuullinen tehtävä, Vallin korostaa.

Vallin riemuitsee, että lukuisat ylöjärveläiset ilmiöt istuvat jouhevasti maakunnalliseen formuun.

– Meidän kaupunkimme vahvuudet pystytään valjastamaan luontevasti osaksi pirkanmaalaista tarjotinta. Vahvuuksiamme ovat muun muassa Haverin kaivosmuseo, Eppu Normaali, Puuvuori, KuruFest ja Loiste-tapahtuma, kansallispuisto sekä uutukainen Tiitiäisen metsä.

Vallin on tehnyt vuosikymmenien työrupeaman kulttuurin saralla.

– Uskon, että Tampere ja Pirkanmaa menestyvät kulttuuripääkaupunkikisassa. Saamme tittelin tänne, hän luottaa.

MATTI PULKKINEN