Aimo Räsänen on hurjassa vedossa. Hän on ohjannut Tampereen Työväen Teatterin Eino Salmelaisen näyttämölle uutukaisen Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä -teoksen. Konkari pongahtaa estradilla milloin jupisevan vanhuksen poikana, milloin lääkärinä ja milloin stuerttina. Nimiroolissa on mestarillinen Esko Roine, joka vie osansa vankkumattoman suvereenisti alkutahdeilta loppuhuipennukseen. Miia Selinin esittämät hahmot antavat lisäpotkua monipolviselle äijäörinälle.
Tampereen Työväen Teatteri toimii nyt tehokkaana koronakarkottimena. Keskiviikkoiltana kantaesityksensä saanut Tuomas Kyrön ja Seija Holman Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä -näytelmä suo tyynen suvantopaikan hälisevälle ja roihuavalle maailmalle. Esitys ammentaa sanomansa ja sisältönsä suomalaisesta arjesta, kansan syvistä riveistä.
Yksi asia on varma. Katajainen kansa, joka osaa pitää etäisyydet niin normaaliaikana kuin koronapandemian kurjimuksessa, viihtyy Mielensäpahoittajan maailmassa. Hahmo ei menetä tenhoaan. Tarinat eivät kulu puhki. Ilmiö kantaa.
Käsikirjoitus on sanavirtuoosi Tuomas Kyrön herkullista tulitusta, johon TTT:n entinen dramaturgi Seija Holma on tuonut taidoilleen ja tyylilleen uskollisesti meheviä lisäsattumia. Teksti soljuu vuolaana virtana kuin kohiseva Tammerkoski.
Käsikirjoituksessa viljellään rikkaudestaan ja värikkyydestään kuulua suomen kieltä. Neroja ilmaisuja. Pysähdyttäviä tokaisuja. Henkeäsalpaavia sutkautuksia.
Aimo Räsänen lujittaa näkyvää asemaansa tamperelaisten teatterimoniosaajien arvostetussa kastissa. Hänellä on parhaillaan vedettävänään vaativa päärooli Tampereen Komediateatterissa pyörivässä Mummon saappaassa soi fox -komediassa. Samaan aikaan mies on ohjannut Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä -teoksen kotiteatterinsa TTT:n Eino Salmelaisen näyttämölle.
Räsäsen ohjaus on kiitettävän tasapainoinen. Henkilöt, paikat ja ajat lyövät tyylikkäästi kättä toisilleen. Meno on kuin Ylen selkouutisissa. Kertomus säilyttää ehjän moodinsa. Roolihahmot marssivat näyttämölle piiruntarkasti kuin Neuvostoliiton sotilaat.
Ohjaajan ansiota on varmasti hyvin pitkälle, että työryhmä on hitsautunut kiinteästi yhteen. Me-henki välittyy katsomoon.
Aimo Räsänen on monen touhun mies. Hänen harteillaan on monta roolia, joiden välillä hän sukkuloi luontevasti. Erityisesti nostan esille Räsäsen mandaatin lääkärinä, jonka nyrkin alla on Mielensäpahoittajan ajo-oikeuden, ajokortin palauttaminen.
Esko Roineen näyttelijäntyön ihailijat saavat fanittamiselleen täyden potin. Roine on turvallisella maaperällä nimenomaan tässä roolissa. Ihailen konkarinäyttelijän paloa ja jaksamista tehdä korkeatasoista jälkeä.
Roine on paljon vartijana. Nimittäin, pelkkä karvareuhkan päähän tempaiseminen ei tee kenestäkään automaattisesti karismaattista Mielensäpahoittaja-kykyä. Roineen pitkä elämä antaa kestävän pohjan jupisevan vanhuksen esittämiselle.
Roine on näyttämöllä ukonjääränä, vastarannan kiiskenä, hanttiin panijana ja oman tiensä kulkijana. Hän taitaa huumorin ja itseironian viljelyn. Upeaa on se, että Roineen Mielensäpahoittajassa on armollista lempeyttä.
Miia Selin tuo rooleillaan uutta näkökulmaa koko Mielensäpahoittaja-maailmaan. Hänen roolihahmonsa toimivat pääsääntöisesti hyvin – joissakin kohdissa on hiomisen varaa.
Tärkeässä keskiössä on legendaarinen keskiluokan suosima Ford Escort 1100 -henkilöauto. Monen suomalaisen miehen paras luottoystävä on perinteisesti ollut hevonen tai koira. Useampi on purkanut hoivaviettinsä peltilehmäänkin.
Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä -näytelmä nostaa ihmisen autosuhteen ja -riippuvuuden puhuttelevasti näkyväksi. Rakkaudesta autoon -periaatteella.
Jälleen kerran TTT:n Eino Salmelaisen näyttämöllä nähdään supisuomalaista elämänpiiriä. Kotimaisuus on tärkeä arvo.
Arjen kuvaaminen antaa luontevan mahdollisuuden samaistua omintakeiseen elämänpiiriimme ja tapakulttuuriimme. Huumorin kukka kukoistaa. Saamme myhäillä itsellemme, tavoillemme.
Näytelmän lavastus on niukka, kiitos Perttu Sinervon ratkaisujen. Se korostaa alun ja lopun näyttämökuvaa, jossa varis on paljon vartijana.
MATTI PULKKINEN
