”Suomea on johdettu viime vuodet heppoisin eväin”

Europarlamenttiin pyrkivä filosofian tohtori Sakari Puisto, 38, on ponnistanut elämäänsä siivikkalalaisin eväin.
Cambridgen yliopistossa opiskellut ja nyttemmin siellä vierailevana tutkijana työskentelevä Puisto arvostaa ylöjärveläisiä syntyjuuriaan.
– Sukulaiseni ja ystäväni merkitsevät paljon. Siivikkalalaisuus on jättänyt myönteisen jälkensä identiteettiini, hän tilittää.

Jos Sakari Puistolle avautuu tie europarlamenttiin ja jo nuorella iällään filosofian tohtorin hatun päähänsä painaneesta miehestä varttuu vaikutusvaltainen poliitikko, Ylöjärven kaupunki voi vaihtaa Puiston kotikadun nimen Myllyhaantiestä Sakari Puiston tieksi.
Sakari Puisto on innoissaan ylöjärveläistaustastaan.
– Olen saanut paljon myönteistä energiaa muun muassa Ylöjärven kannattajieni tuesta sekä vaalityöstä. He ovat sitoutuneesti ja aktiivisesti takanani, eurovaaliehdokas kiittää.
Vaikka Puisto on opiskellut maailmankuulussa Cambridgen yliopistossa, väitellyt siellä filosofian tohtoriksi ja napannut vielä vierailevan tutkijan vakanssin, hän muistaa lämpimästi Siivikkalan koulua.
– Sain sieltä ravitsevat eväät elämääni, hän kiittää.
Puisto on ennättänyt työskennellä Kiinassa kahdessakin paikassa. Työt veivät nuorukaisen maan eteläosassa sijaitsevaan Shenzeniin sekä Hong Kongiin.
– Maantieteellinen etäisyys on opettanut näkemään metsät puilta koti-Suomessa sekä Euroopassa, hän sanoo.
Soini teki
vaikutuksen
Sakari Puisto saa vastata monta kertaa kysymykseen, miten hänestä varttui perussuomalainen.
Puisto heräsi poliittisesti vuoden 2006 presidentinvaaleissa, jolloin puoluejohtaja Timo Soini kisaili ensimmäisen kerran maan isän paikasta.
– Lomailin uudenvuoden paikkeilla Suomessa ja katselin vaaliohjelmia. Niissä esiintynyt Timo Soini teki suuren vaikutuksen minuun. Kiinnostukseni virisi perussuomalaisia kohtaan. Jo vuoden 2007 eduskuntavaaleissa äänestin perussuomalaista, hän kertoo.
– Soinin johtama puolue on mennyt isoilla askelilla eteenpäin monella saralla.
– Puolueen harjoittama vaihtoehtoinen politiikka kannusti minut heittäytymään eurovaaliehdokkaaksi.
Puisto on vaikuttunut saamastaan kohtelusta.
– Perussuomalaisten Pirkanman piiri äänesti minut ehdokaskandidaatiksi. Kotimaakunnassani ihmiset ovat osoittaneet poikkeuksellisen vahvaa tukea toimiessaan kampanjassani, hän kiittää.
– Puoluehallitus sinetöi urani ehdokkaaksi. Sieltäkin on rapissut kannustusta ja tukea.
– Olen keskustellut useita kertoja Timo Soinin kanssa. Hän on loistava sparraaja, Puisto kiittelee.
Potentiaali
on valtava
– Perussuomalaisilla on voimavaranaan todella valtaisa potentiaali, Sakari Puisto kuvailee.
Hän sanoo, että ulkomailla moni taho on jo havahtunut suomalaispuolueen raikkauteen.
– Juuri tästä syystä puheenjohtaja Timo Soini on saanut arvovaltaiset kutsut jopa kahden Isossa-Britanniassa toimivan puolueen tilaisuuksiin.
Puisto nostaa perussuomalaisten vahvuudeksi myös dynaamisuuden.
– Puolueella on aitoa vaikutusvaltaa. Siihen kätkeytyy perussuomalaisten mahdollisuus tehdä Suomessa uusia avauksia.
– Kun niin kutsutut vanhat ja perinteiset puolueet ovat menettäneet yhteytensä kansalaisiin, vastaavasti perussuomalaiset ovat palauttaneet ihmisten uskon vaikutusmahdollisuuksiin. Perussuomalaisten toimintaa seurataan hyvin tarkasti kansainvälisestikin.
– Perussuomalaiset on ylivoimaisesti kansainvälisesti kiinnostavin puolue Suomessa.
– EU-vaalien yhteydessä peräti kolme kansainvälistä tietotoimistoa on seurannut tarkasti  ehdokkuuttani ja puoluettani sekä  raportoinut niistä laajasti. Asialla ovat olleet BBC, Al-jazeera sekä The Guardian.
Arvomaailmat
kohtaavat
– Oma arvomaailmani saa täydellisesti vastakaikua perussuomalaisten linjauksista, Sakari Puisto vertailee.
– Arvostan puolueen moraalista selkärankaa sekä puoluelaisten tietämisen tasoa.
Hänen mielestään Suomessa on tahoja, jotka koettavat vääristellä perussuomalaisten todellista olemusta.
– Olen suomalainen ja kansallismielinen, mutta olen myös kansainvälinen, Puisto luonnehtii.
– Mielestäni kansallismielisyyden ja kansainvälisyyden muodostama yhdistelmä on erinomainen.
Puiston mielestä perussuomalaisten vahvuus konkretisoituu johdonmukaisessa ja määrätietoisessa asioiden käsittelyssä sekä framilla pitämisessä.
– Erinomainen esimerkki on juuri yhteisvaluutta euro ja siihen liittyvät epäkohdat, hän mainitsee.
– Puolueemme toi suuren yleisön tietoisuuteen Kreikka-vakuudet ja takausvastuisiin liittyvät miinat.
Puisto perää julkista keskustelua jo tehtyjen takausvastuiden konkretisoitumisen seurauksista.
– Millä me maksamme lopullisen laskun? Valtiollamme ei ole likvidejä pääomia.
Puisto sanookin ehdottoman ein pankkituille, takausvastuille sekä tulonsiirroille.
Todellinen uhka
liittovaltiosta
Puisto kovistaa suomalaisia vaaliuurnille.
– EU-vaalit ovat tällä kerralla poikkeuksellisen merkitykselliset, ehdokas perustelee.
– Jos ja kun parlamenttiin saadaan riittävästi voimaa, liittovaltiohanke saadaan pysäytettyä. Tämä on myös suomalaisten etu, hän linjaa.
Puisto ihmettelee monen suomalaisenkin poliitikon halua vähätellä käynnissä olevaa liittovaltiokehitystä.
– Liittovaltion synnyttäminen on todellinen uhka. Euroopan unioni on laajentunut useilla sektoreilla. Voimakkaimmin yhdistymistä on viety eteenpäin taloudessa.
Vastuullisia
johtajia
– Suomea on johdettu viime vuodet heppoisin eväin, Sakari Puisto kritisoi.
Hänen mielestään koko yhteiskunta on joutunut tuhoisaan syöksykierteeseen.
– Kaiken kielteisen takana on realismin puute.
Puisto osoittaa syyttävällä sormella valtiojohtoa, joka ei reagoinut oikea-aikaisesti finanssikriisiin.
– Maamme päättäjät uskottelivat kaiken aikaa, ettei muualla maailmassa voimistuva lama koske Suomea. Näköalattomuus ja toimettomuus johtivat siihen, että huono aika iski puskasta.
Puisto ennustaa suomalaisten päivittelevän pian realiteettejä, jotka toteutuvat turvallisuuskysymyksissä.
Meppikandidaatti sanoo, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tila voisi olla paljon nykyistä parempi.
– Maallamme oli 1990-luvulla superluokan brändi, jota arvostettiin laajasti ulkomailla, Puisto taustoittaa.
– Kun maailmalla tehtiin tutkimuksia ja vertailuja eri aiheista, Suomi nousi johdonmukaisesti kärkikaartiin. Tällä hetkellä tilanne ei ole valoisa.