Pirkanmaalaiset elävät jännityksessä ja odotuksessa, eteneekö Tampereen ja Pirkanmaan hakemus vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkikisassa toiselle kierrokselle. Jatkoon pääsijät julkaistaan 24. kesäkuuta. Luova johtaja Juha Hemanus kiittelee niin Tampereen ja Pirkanmaan hakua hoitavaa kahdeksanjäsenistä tiimiä kuin maakuntalaisia, kuntia sekä lukuisia yhteisöjä ja tahoja aktiivisesta mukanaolosta historiallisessa hankkeessa.
Tampereen ja Pirkanmaan ensimmäisen vaiheen hakemuksen sisältö ei ole julkista, koska kyseessä on kilpailu.
Hakukirjan punaisena lankana on yhdenvertaisuus sen kaikissa merkityksissä ja muodoissa.
Hakemus jätettiin Suomen opetus- ja kulttuuriministeriölle, josta se jaettiin toukokuun alkupuolella kansainväliselle asiantuntijaraadille. Se on 12-jäseninen. Kokoonpanossa on kymmenen vakiojäsentä maanosan eri puolilta sekä kaksi kulttuuriministeriön nimittämää suomalaista jäsentä.
Raatilaiset haastattelevat hakijakaupunkien edustajat kesäkuun 23. ja 24. päivinä.
Jatkoon pääsevät kaupungit syventävät ja täsmentävät hakemustaan tulevana syksynä. Raati tekee lopullisen valinnan ensi vuoden alkupuolella.
Pandemia heijastuu sisältöön
Eurooppa on taistellut koronapandemiaa vastaan neljän kuukauden ajan.
Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihakua luotsaava luova johtaja Juha Hemanus sanoo, että koronakriisi jättää näkyvän jäljen niin koko ihmiskuntaan kuin meidän maanosaamme.
– Päivänselvää on, että pandemian laineet heijastuvat myös vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkiuteen. Koronan vaikutuksia mietitään taatusti vielä pitkään niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Euroopan unionin kulttuuripääkaupunki-instituutio jos mikä on nimenomaan tulevaisuushanke. Näin ollen asiat kulkevat jatkossakin käsi kädessä, Hemanus uskoo.
Hemanuksen mukaan maapallon pelastaminen ilmastonmuutokselta odottaa ratkaisuja ja tekoja. Ihmiskuntaa haastava kysymys on saanut väistyä koronavyyhden tieltä. Elämäntaparemontit odottavat toteuttajiaan samalla tavalla kuin ennen pandemian puhkeamista.
Koronakriisi on tuonut tutuiksi niin karanteenit kuin erakoitumisen neljän seinän sisälle. Ihmiset suosivat niin kasvomaskeja, suojahanskoja, käsidesejä kuin turvaetäisyyksiä.
– Me suomalaiset olemme tottuneet rapsuttelemaan niin pihoja kuin puskia, itseämme sekä toisiammekin. Kulttuuripääkaupunkiuskin tähtää suuressa määrin siihen, että ihmiset haluavat olla toistensa kanssa, Hemanus korostaa.
Hemanus muistuttaa, että suomalaisia pidetään ulkomailla jäyhinä, vetäytyvinä sekä melankolisina.
– Kansallamme on geeneissä peritty kyky ja taito pitää normaalia etäisyyttä kanssaihmisiin. Tässä mielessä meillä on annettavaa ulkomaalaisille. Kulttuuripääkaupunkius on niin oppimista kuin opettamista. Meidän suomalaisten on terveellistä muistaa, että emme ole vain oppipoikien ja -tyttöjen asemassa, Hemanus teroittaa.
Hemanus näkee, että suomalaisilla on perustellut mahdollisuudet ottaa monissa yhteyksissä aktiivinen johtava rooli.
– Perussolidaarisuus ja yhteisöllisyys ovat suomalaisten vahvuusalueita. Kun asuin Amerikassa, niin rapakon takaa palatessani huomasin erityisesti nämä kansakuntamme ja yhteiskuntamme erityispiirteet, Hemanus kiittää.
Tehtävänä edustaa koko maata
Tampereen ja Pirkanmaan kilpatovereina vuoden 2026 Euroopan unionin kulttuuripääkaupunkihaussa ovat Pohjois-Pohjanmaan keskuskaupunki Oulu sekä Saimaa-ilmiöstä voimansa ammentava Itä-Savon sydän Savonlinna.
Huomionarvoista on, että Savonlinnaa Euroopan unionin kulttuuripääkaupungiksi ajavan Saimaa-ilmiön takana ovat myös Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjala.
Juha Hemanuksen mukaan kisassa mukana olevilla kolmella hakijalla on avoimet ja myönteiset välit. Kisailijat ovat olleet yhteyksissä toisiinsa, ja niiden edustajat ovat vaihtaneet ajatuksia esimerkiksi seminaareissa, messuilla ja konferensseissa.
– Kuka tahansa meistä kolmesta vaihtoehdosta voittaakaan kulttuuripääkaupunkiuden, ykkösen tehtävänä on edustaa kulttuuripääkaupunkiudessaan koko maata, Hemanus linjaa.
Kolme kuntaa vielä mukaan
Pirkanmaan 22 kunnasta valtaosa on Tampereen ja maakunnan kulttuuripääkaupunkihaun takana.
Juha Hemanus odottaa, että talkoista vielä poissa olevat Juupajoki, Kihniö sekä Punkalaidun tarkistaisivat kantansa ja liittyisivät seuraan toisen kierroksen ratkettua.
Hemanus sanoo, että kulttuuripääkaupunkihanke on hitsannut pirkanmaalaisia kaupunkeja ja kuntia tavoitteelliseen yhteistyöhön.
– Tosiasia on, että jokaisella paikkakunnalla, jopa niiden sisällä olevilla kylillä, on erittäin vahvoja identiteettejä. Kulttuuripääkaupunkihankkeen jalkautuminen kuntiin on nostanut ennennäkemättömällä tavalla näkyväksi annin ja mahdollisuudet, jotka Pirkanmaalla on käytössään. Pohjatyö on niin laventanut kuin leventänyt horisonttia maakuntaamme, Hemanus kertoo.
– Olen verestänyt tietojani ja muistojani piipahtaessani Akaassa, Hämeenkyrössä, Pirkkalassa, Sastamalassa tai Ylöjärvellä. Kaikki kunnat tarjoavat herkulliset mahdollisuudet kylähyppelyihin, jotka ovat myös kulttuuripääkaupunkihakumme ydintä. Jokaisella paikkakunnalla onkin otollinen mahdollisuus kasvojensa kohotukseen ja tunnettuisuutensa vahvistamiseen.
Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaun yksi kivijalka on saunat ja saunominen. Hemanuksen mielestä erilaisten saunojen kirjo on malli esimerkki runsaudensarvista.
– Luonto ja sen tarjoamat arvot kuin aarreaitta. Aikamme kärkihaaste on ilmaston lämpenemisen estäminen sekä luonnon ja ympäristön suojeleminen. Eri metsätyypit ja vesistöt tarjoavat ainutkertaisia maailmoja. Harrastan pyöräilyä ja juuri fillarin selästä maakunnan näkee valaisevasta perspektiivistä.
Kotimaan arvostus nousee
Koronapandemian seuraukset ohjaavat suomalaisia kääntämään uudella tarkkuudella katseensa ja kiinnostuksensa 18 mannermaan maakuntaan sekä Ahvenanmaahan.
– Parhaillaan elettävät poikkeusolot nostavat kotimaamme arvostusta matkailumaana. 50 viime vuotta ovat olleet aikaa, jolloin on ollut liian halpaa ja helppoa lentää Rhodokselle tai muihin ulkomaisiin kohteisiin. Suomineidon helmet ovat jääneet auttamattomasti vähälle huomiolle, Juha Hemanus sanoo.
Hemanus odottaa, että koronarajoitteiden maailmassa muun muassa päivän tai parin retket lähiseudulle yleistyvät.
– Kun meille koittaa nyt uuden yksinkertaisuuden aika, pääsemme tekemään tuttavuutta Tampereen omintakeisten alueiden, kuten Käpylän, Petsamon tai Viialan kanssa. Kaikissa maakuntamme kunnissa ja kaupungeissa on valtavasti niin luonto- kuin rakennettuja kohteita. Niiden aika on nyt koittanut, Hemanus innostuu.
MATTI PULKKINEN
