Luin Ylöjärven kaupunginvaltuutetun Timo Halttulan (vihr.) mielipidekirjoituksen (Ylöjärven Uutiset 4.3.2020), jossa puhuttiin äänestysiän laskemisesta 16 ikävuoteen. Timo Halttula mielipidekirjoituksessaan puolusti äänestysiän laskemista 16 ikävuoteen.
Minusta äänestysiän laskeminen on huono idea, sillä luulen, ettei moni nuori kuitenkaan äänestäisi vielä noin nuorena. Politiikka ja yhteiskunta ei yksinkertaisesti vain kiinnosta suurinta osaa 16- tai 17-vuotiaita, syynä on se, että nuorten mielessä pyörivät kaikki muut asiat, kuten mopoilu, vaatetrendit, kaverisuhteet ja pelaaminen, jotka luonnollisesti tuohon ikään kuuluvat.
Eihän suurin osa nuorista ole kiinnostunut niin paljoa politiikasta, että he voisivat tehdä itsenäisen päätöksen äänestämiskohteesta. Sen sijaan vanhemmilla tai peruskoulun ja toisen asteen opettajalla voi olla hyvin suuri vaikutus nuoren äänestyspäätökseen. Huoltajan tai opettajan asemassa on helppoa vaikuttaa nuoren päätökseen. En kuitenkaan väitä, että kaikki täysi-ikäisetkään olisivat kiinnostuneita politiikasta, olisivat aktiivisia äänestäjiä tai tekisivät itsenäisiä äänestyspäätöksiä, mutta nuorissa kiinnostus politiikkaan on hyvin vähäistä ja nuoria on helpompi manipuloida.
Nuorethan voisivat ottaa tuon äänestämisen leikillä: “Nuorisovaalien tuloksia vääristää jo perinteeksi muodostunut äänestysnumero 69 menestyminen vaaleissa.
Vaalinumerolla eduskuntaan nousi ehdokas yhdeksässä vaalipiirissä ja useassa vaalipiirissä äänestysnumero 69 saamat äänet nostivat myös muita saman puolueen tai valitsijalistan ehdokkaita nuorten eduskuntaan”, kertoo Allianssi jutussaan “Vihreät, perussuomalaiset ja kokoomus menestyivät Nuorisovaaleissa” (8.4.2019).
Moni nuori ei minun mielestäni ole tarpeeksi kypsä tekemään itsenäistä ja ”järkevää” äänestyspäätöstä, mikä on ihan odotettavaa ja ymmärrettävää vielä tuossa iässä. Varmaan itsekin olisin muutama vuosi sitten äänestänyt 69-numerolla varustettua ehdokasta, jos yläkouluaikoina olisi järjestetty nuoriso eduskuntavaalit. Syynä se, että itseäni ei olisi vähempääkään voinut kiinnostaa politiikka ja nuorena tykkäsi ottaa leikillä kaikki tämmöiset vakavammat asiat.
Nuoret myös uskovat helpommin, mitä ehdokkaat latelevat, jolloin ehdokas voisi helposti kalastella nuorilta ääniä jopa järjettömillä vaaliteemoilla. Uskoisin, että moni ehdokas alkaisi ilmastonmuutosteemalla kalastelemaan ääniä nuorilta, sillä se on heille tärkeä aihe. Luulen kuitenkin, että tämä aihe jäisi monilla ehdokkailla vain nuorten äänien keräämiseksi.
Jotkut puolueet voisivat mahdollisesti ottaa ehdolle nuorten tuntemia henkilöitä, kuten “tubettajia”, ja kalastelisi ääniä näiden nuorten fanittamien “tubettajien” kautta. Äänestyspäätökseen tällöin vaikuttaisi nuorten keskuudessa helposti ehdokkaan kuuluisuus, ei niinkään vaaliteemat.
Eikö ole selkeämpää, että 18-vuoden iässä pidämme tuon äänestysiän alarajan, koska kaikki muutkin oikeudet saa 18-vuotiaana. Uskon myös, että äänestysaktiivisuus pysyisi tällöin korkeampana kuin tilanteessa, jossa 16- ja 17-vuotiaat saisivat äänestää.
Viljami Riuttala
Ylöjärven Kokoomusnuoret
Lue mielipide, johon vastine on kirjoitettu:
Äänioikeus nuorisolle – ikä ei automaattisesti tuo viisautta
