Eduskunta kävi helmikuun lopussa ajankohtaiskeskustelun koronavirustartuntoihin varautumisesta. Koronaviruksen ärhäkkä leviäminen on synnyttänyt huolta kansalaisten keskuudessa. Suomalaisten varautuminen epidemiaan on havaittu muun muassa apteekeissa, joiden käsidesinfiointiainevarastot ovat käyneet monin paikoin vähiin.
Maailmanlaajuisesti tautiin oli sairastunut maaliskuun alkupäiviin mennessä noin 90 000 ja kuollut hieman yli 3000 ihmistä. Vaikka ylivoimainen enemmistö tartunnoista on toistaiseksi tapahtunut Kiinassa ja sen naapurimaissa, helmikuun lopussa ja maaliskuun alussa tauti on alkanut levitä vauhdilla myös Euroopassa.
Suomessa virukseen on tähän mennessä sairastunut muutamia ihmisiä, joista useimpien sairaus juontaa juurensa joko henkilön itsensä tai hänen läheisensä matkaan kohonneen tautiriskin alueelle. Päättäjiltä edellytetään koronaviruksen suhteen laajakantoisia suunnitelmia ja viranomaisilta aktiivisia toimia. Laadituissa varautumissuunnitelmissa varsinkin kunnilla on merkittävä rooli. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kuitenkin kritisoi koronavirustapausten hoitamista varten kaavailtuja resursseja.
Hallituksen varaamat 8,9 miljoonaa euroa eivät Lehtosen mielestä ole läheskään riittäviä. Hän katsoo, että tarkoitukseen voitaisiin siirtää varoja esimerkiksi terveydenhuollon kehittämishankkeista.
Monet maat ovat eristäneet korkean tautiriskin alueilta saapuvia henkilöitä pitkiin karanteeneihin. Yleisötapahtumia on peruttu, ja jotkin urheilukilpailut ja jalkapallo-ottelut järjestetään ilman yleisöä. Suomen viranomaiset eivät ole nähneet matkustusrajoituksille olevan tässä vaiheessa tarvetta, mutta paineet niihin kasvanevat tartuntojen määrän nousun myötä. Helsingissä on asetettu tämän viikon alussa karanteeniin neljä koululuokkaa mahdollisen altistuksen vuoksi.
Ikävistä tautitapauksista huolimatta paniikkiin ei ole aihetta. Koronaviruksen taltuttamisessa on olennaista ennaltaehkäistä uusien tartuntaketjujen synty. Lisäksi viranomaisilta odotetaan nykyistä selkeämpää ja ajantasaisempaa ohjeistusta.
Maailmanpolitiikan painopistealueet ovat vaihdelleet lähiaikoina hyvin vauhdikkaasti. EU:n päätöksenteon keskiöön on jälleen nousemassa myös Euroopan lähialueilla voimistuva uusi pakolaisaalto. EU:n ja Turkin vuonna 2016 solmima sopimus velvoittaa Turkkia rajoittamaan Eurooppaan suuntautuvia siirtolaisvirtoja. Sopimuksesta on syytä pitää edelleen kiinni. Tästä huolimatta Turkki kertoi viime viikonloppuna avaavansa rajansa Kreikkaan pyrkiville siirtolaisille. Motivaatiota päätökselle voidaan lähinnä arvailla. Rajanylitystä yritti pian Turkin ilmoituksen jälkeen toistakymmentä tuhatta henkilöä.
Kreikka on tehostanut viime päivinä rajavartiointia Turkin vastaisella rajalla. Euroopan raja- ja meriturvallisuusvirasto Frontex on puolestaan päättänyt käynnistää nopean rajaturvallisuuden hallintaoperaation Kreikan pyynnöstä. Niin on syytä tehdä. Ellei tällä kertaa toimita määrätietoisesti, voi vuoden 2015 maahanmuuttokriisi toistua Suomessakin. Rajavalvontaa on tehostettava, jotta siirtolaisvirrat saadaan nopeasti hallintaan.
Suomi on kasvattanut pakolaiskiintiötään tämän vuoden alussa hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus teki lisäksi helmikuussa erillisen päätöksen 175 turvapaikanhakijan noutamisesta maahan.
Useat muut EU-maat ovat toimineet pakolais- ja turvapaikkakysymyksissä huomattavasti Suomea pidättyvämmin. Niiden harkitsevasta toiminnasta Suomen hallituksella olisi paljon opittavaa myös ulkomaalaislainsäädäntömme tiukentamista silmällä pitäen.
Lue myös:
Sami Savio: Kansallisomaisuuden myyminen olisi hyvin lyhytnäköistä
Sami Savio: Kansalaisaloitteet ja välikysymys ovat hallinneet eduskunnan alkusyksyä
Sami Savion kolumni: Muuttuuko päätöksenteon suunta vuosikymmenen vaihduttua?
