Kun olin lapsi, matkustin bussilla kaiken aikaa. Kotoa Kaarilasta kaupunkiin ja kotoa Tesomalle.
Sittemmin tilanne on muuttunut: olen asunut joko keskustassa eikä minun ole tarvinnut matkustaa bussilla mihinkään, tai sitten olen asunut maalla ja liikkunut lähinnä omalla autolla.
En ole siis astunut paikallisbussin kyytiin vuosiin.
Kun meillä oli sitten viime viikolla juhlat töissä, olin melkoisen pihalla siitä, miten pääsisin linja-autolla Ylöjärvelle.
Onneksi löysin googlettamalla reitti- ja pysäkkitiedot netistä (vaikkakaan en ihan helpolla).
Kun bussi sitten saapui pysäkille, muistin viitata sille ja sain bussin pysähtymään.
Tästä ilahtuneena yritin välittömästi tunkea sisään väärältä puolelta ovea. En päässyt, vaan jouduin hyppäämään pois oven alta, kun se alkoi kummallisesti liikkua ulospäin.
Olin niin hämmentynyt, etten tiedä kunnolla, mitä tapahtui ja mistä pääsin lopulta sisään, mutta sen kyllä huomasin, että bussikuskia hyppelyni nauratti.
Seuraavaksi kysyin lipun hintaa ja olin helpottunut, kun minulla oli tarpeeksi pikkurahaa. Latasin kolikot tiskiin.
Kun ihmettelin, mikä kuskilla kesti, tarjouduin ystävällisesti nappamaan kuitin koneesta itse.
– Ei, hän huudahti siihen – minä annan, hän sanoi, mutta kuittia ei siltikään kuulunut.
Kuljettaja tutki kolikoitani ja poimi sitten yhden niistä käteensä.
– Tämä ei kelpaa, hän sanoi ja ojensi minulle euron.
Kun tiedustelin syytä, kuljettaja ilmoitti, että kyseessä oli luultavasti Ruotsin kruunu.
Olin rahaa etsiessäni kauhonut kassin pohjalta kaikki kolikot talteen, myös viime kesänä Kööpenhaminassa käyttämäni Tanskan kruunun.
Loppumatka sujuikin sitten jo ongelmitta. Huomasin ilokseni, että valotaululla lukee nykyään, missä kaikkialla bussi pysähtyy.
Olin arvellut, että bussilla olisi pysäkki terveyskeskuksella, mutta siitä ei ollut mitään mainintaa. Sen sijaan taululla luki: Mikkolantie 2 minuuttia ja sitten yhtäkkiä: Mikkolantie 0 minuuttia.
Minulle tuli kiire. Syöksyin painamaan nappia. Odottaessani oven avautumista huomasin, kuinka taululle ilmestyi yksi pysäkki lisää: terveyskeskus.
Käveltyäni töihin reilun kymmenen minuutin lenkin todistin sen, minkä taulukin oli jo kertonut: bussipysäkki oli suoraan työpaikkani edessä.
