Närhi on monelle tuttu lintu. Närhi onkin harvinainen lähinnä vain Lapissa. Närheä on kutsuttu Etelä-Suomen kuukkeliksi.
Närhellä ja kuukkelilla onkin paljon yhteisiä piirteitä, kuten talvivarastojen kerääminen. Toki myös eroja löytyy.
Kuukkeli kätkee ravintoa talveksi etupäässä puun rakosiin ja naavan joukkoon. Närhi sen sijaan kaivaa talvivarastonsa maahan.
Ylöjärvellä närhi on varsin yleinen ja sitä tavataan koko kunnan alueella. Runsain kanta on Kurun ympäristössä, mistä löytyy useita erämaisia havumetsiä.
Suurempien taajamien, kuten Ylöjärven keskustan tuntumassa närhiä on vähemmän. Mutta heti taajaman ulkopuolella närhi saattaa pesiä nykyisin jopa lehtimetsässä. Närhen näkee keräävän talveksi ravintoa jo syyskuusta lähtien aina lumen tuloon saakka.
Etelärannikolla närhen suurta herkkua ovat tammenterhot ja närhi saattaa hotkaista usein kupuunsa useammankin terhon kerralla.
Närhi kaivaa tammenterhot ja muutkin siemenet usein maan pintakerrokseen. Samoin menettelee muun muassa pähkinähakki.
Viime vuosina on rauhoitettu monia luonnonvaraisia pähkinälehtoja ja moni närhi, pähkinänakkeli ja pähkinähakki selviää talven yli ainakin osittain pähkinöiden ja myös tammenterhojen turvin.
Närhet eivät millään pysty muistamaan kaikkia lumen alle kätkemiään tammenterhoja ja näistä unohdetuista siemenistä kasvaakin usein komeita tammia. Moni metsässä yksinäisenä seisova tammi onkin usein juuri närhen istuttama.
Närhi on varsin kaikkiruokainen ravintonsa suhteen. Syksyisin närhen näkee kaivelevan muun muassa perunapeltoja ja etsivän myös jäteviljaa pelloilta. Myös puutarhan marjat ja omenat kelpaavat mieluusti närhelle. Talvelta yli jäänyttä ravintoa närhi saattaa käyttää poikasten ruokintaan varsinkin, jos hyönteisiä ei ole loppukeväästä tarpeeksi.
Närhi on suuresti hyötynyt talvilintujen ruokinnan yleistymisestä ja paikoin närhien määrät ovat runsastuneet. Entistä useammin närhet jäävät myös pesimään asutusten tuntumaan. Monesti pesän voi löytää erilaisista rakennuksista, kuten liiteristä, ladosta ja halkopinosta.
Vaikka närhet syksyisin vaeltavat pienissä ryhmissä etelämmäksi, näkee närhien harvoin suuntaavan merelle muiden muuttolintujen tavoin. Nykyisin pohjoiset närhet aloittavat muninnan entistä aikaisemmin, joten niiden on palattava hyvissä ajoin pesimäseuduilleen. Muninta voi alkaa jo huhtikuun puolivälissä.
Onneksi ”metsien timantiksi” kutsutun närhen vainoaminen on nykyisin vähäisempää kuin menneinä vuosikymmeninä. Myös ilmaston lämpeneminen on edesauttanut närhen runsastumista. Sen myötä, kun kuukkeli harvinaistuu eteläisessä Lapissa, Kainuussa ja Koillismaalla, närhi levittäytyy tilalle.
Lue aiempia luontojuttuja:
Kalarosvona tunnetun merimetson vainoaminen on vähentynyt
Kurun erämainen lampien keskittymä on luonnoltaan rikas ja vilkas – pian alkaa hiljentyminen talveen
Ihminen on auttanut kalasääksiä – kanta on nyt vakaa
Kallioimarre on kallioiden kaunistus ja vanha lääkekasvi
Monimuotoinen ikimetsä Ylöjärvellä tarjoaa runsaan linnuston ja kasviston
