Hyvinvointia vai ylijäämää? – Harvoin nuristaan veroprosentista joka säilyy tasaisena vuodesta toiseen

Verot ovat usein kuuma peruna olipa se sitten nousua tai laskua, harvoin nuristaan veroprosentista joka säilyy tasaisena vuodesta toiseen.

Veroprosentin laskulla on hintalappu, vaikkakin tyytyväisiä ovat henkilöt jotka laskusta eniten hyötyvät. Mielestäni hyöty ei koske niitä, jotka tarvitsevat lisääntyvässä määrin kunnallisia palveluita, joita ei saa nytkään tarpeesen nähden nopeasti ja riittävästi.

Verotason säilyminen entisellään takaa sen, että voimme lisätä resursseja ja palvelujen saatavuutta.

Mielenterveyspalvelujen tarve on kasvanut valtakunnallisesti – niin myös Ylöjärvellä. Surullista on nuorten osuuden kasvu. Hoitoon pääsyyn viivästymisellä on mittaamattomat epäinhimilliset vaikutukset näille ihmisille. Hoidon piiriin tulee päästä heti kun on tarve, ei vasta ensi viikolla tai seuraavassa kuussa.

Kehitysvammaisten asumispalveluja ostetaan yksityiseltä paveluntuottajalta. Kuitenkin olisi hyvä olla rinnalla myös kunnan omaa tuotantoa joka takaisi laadun- ja kustannusten vertailun.

Ylöjärvellä yksityinen investointien määrä on vähentynyt. Tämä edesauttaa työttömyyden kasvua ja näin ollen verotulojen vähenemistä. Vaikka valtionosuudet kasvavatkin, ne on käytettävä investointeihin ja palvelutason parantamiseen.

Usein puhutaan kuntatalouden tuottavuudesta. Merkittävää kuitenkin on, miten sen arvottaa. Onko se hyvinvointia kuntalaisille vai talouden ylijäämää?
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä halusi säilyttää kunnallisveroprosentin entisellään taatakseen resurssit palveluille.

Arja Uusikartano
vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja