Viime viikon kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa koettiin äänestys tulevan vuoden kunnallisveron prosentista. Lopputuloksena valtuusto yhtyi kaupunginhallituksen päätösehdotukseen ja muutosehdotus hävisi äänestyksen selvällä äänten vähemmistöllä.
Mikäli muutosehdotus olisi mennyt läpi, se olisi muutosehdotuksen puoltajien mielestä ollut historian tekemisestä ja näkyvyyden kasvattamista. Näen asian niin, että se olisi ollut ainoastaan verrattaen poikkeuksellista ja ”historiallisuus” olisi voimaannuttanut meitä päivän pari varsinkin seututason medioissa.
Ehkäpä jollakin yksilö- tai viiteryhmätasolla olisi saattanut tulla mahdollisuus saada tunnustusta eri piireissä. Ne eivät kuitenkaan koko kuntayhteisömme ympäristössä tarkoita yhtään mitään. Se olisi voinut heikoimmillaan näyttää vain ulkokultaiselta mainoskikalta, jonka todellinen merkittävyys olisi ollut ainoastaan kaupungin velkamäärän kasvu noin 1,3 miljoonalla eurolla arvioilta 89 miljoonaan euroon vuoden 2020 loppuun mennessä.
Useita kymppejä suurituloisen ja muutama kymppi keskituloisen kukkarossa olisi vuositasolla jäänyt enempi käteen. Pienituloisen kukkarossa ei sitäkään määrää. Niitä jäämme nyt ilman, mutta kokonaisuutena kaikki voittaa.
TEM:n mukaan maailmankaupan kasvu on hidastumassa kaikissa Suomen keskeisissä vientimaissa. Työllisyyskehitys on tyssäämässä. Kasvu supistumassa. Ylöjärvi saanee tästä oman horjuttavan osansa. Pärjäämme kyllä, koska otamme sen vastaan järkevästi aktiivisella toiminnalla muun muassa ilman veromainosta.
On satsattava aidosti nykyisiä ja uusia asukkaita kiinnostaviin kaupungin ominaisuuksiin, sisältöihin ja palveluihin. Tähän veroprosentin laskematta jättäminen suo hieman marginaalia pitkällä aikavälillä.
Veroprosentin sijaan keskiössä tulee pitää nyt yritysten- ja yhteisöjen toimintaympäristön kehittäminen, monimuotoiset asumisen mahdollisuudet keskustasta kylille, viihtyisyys niissä, ympäristö, tehokas infra, monipuoliset harrastamisen mahdollisuudet sekä vaikuttavat palvelut kaiken ikäisille. Jonot palveluihin pääsemiseksi on purettava ennen kaikkea inhimillisistä mutta myös taloudellisista syistä.
Näkyvyyttä ja kaupunki-brändiä luodaan muilla keinoilla kuin parin prosentin kymmenesosan lyhytnäköisellä mainossäädöllä.
Esimerkiksi alati kasvavasta kansalaisten ympäristötietoisuudesta riittää siihen ammennettavaa keihään kärjiksi, kunhan vihdoin näyttöä ympäristön huomioonottavasta toiminnasta kertyy.
Asukasmäärän kasvuvoittajiksi valikoituvat vain ne tulevaisuusorientoituneet kasvukunnat, jotka osaavat ottaa systemaattisesti ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan ja uskottavasti viestimään niistä monikanavaisesti. Ylöjärvellä otetaan tästä parhaillaan ensiaskeleita ja valtaosalla meistä on sen suhteen vielä paljon perehdyttävää.
Timo Halttula
kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (vihr.)
