Hienoa että Jenni Kiiskinen intoutui tekemään vastineen (YU 9.10.) mielipidekirjoitukseeni ilmastolakosta (YU 2.10.2019). Sääli vain, kun vastineessa oli vähemmän asiaa kuin Aku Ankan puhekuplassa.
Kiiskisen mukaan on aivan hyväksyttävää pitää luvaton poissaolo koulusta ja seisoskella kyltin kanssa eduskuntatalon portailla. Ilmeisesti hänen mielestä sen pitäisi vielä kuulua opetussuunnitelmaankin. Tästä herää pienoinen pelko, onko opetussuunnitelmassa sitten seuraavaksi opettajan johdolla aamuyöstä tapahtuva luvaton nukkuvien eläimien häirintä ja salakuvaus jollakin tilalla.
Jos mieltä haluaa esittää, niin voisi varmaan viikonloppuna käydä heiluttamassa kylttejä samoilla portailla niin asia olisi hoidettu ja mieli kevyt. Saman mediahuomion olisi saanut silloinkin ilman luvatonta poissaoloa, mutta siinä olisi varmaan ollut pienoinen osallistujapula, kun ei saa niin sanottua ylimääräistä vapaapäivää.
Se on kyllä totta, että oppia voi myös muutenkin kuin koulun seinien sisällä ja sitä palvelee mainiosti myös erilaiset työelämään tutustumiset ja yrityskäynnit. Meillä kuitenkin on kotimaisella yritysrintamalla laaja kattaus teollisuusyrityksistä erilaisiin ohjelmistoyrityksiin. Tämä voi myös palvella peruskoulun loppusuoralla olevaa opintojen jatkopäätöksen teossa paremmin kuin kuvaamataidon tunnilla ilmastolakkokylttiin tikkukirjaimien piirtäminen.
Esitin myös aiemmin ratkaisuvaihtoehdoksi ilmasto-ongelman pienentämiseksi halpatuontikulutuksen sijaan kulutuksen ohjaamista lähempänä tuotettujen hyödykkeiden käyttöön ja korkeampaa verotusta halpatuontimaiden hyödykkeille.
Tähän Kiiskinen tarmokkaasti väitti, ettei kulutuksen ohjaaminen ratkaise ilmasto-ongelmaa, mutta olen tässä aika lailla eri mieltä. Ihminen kun tarvitsee elämiseensä monenlaista kulutushyödykettä (sähkö, lämpö, ruoka, vaatteet ja niin edelleen) ja näistä riippuvaisuus on sitä suurempi mitä kaupungistuneempi ihminen on. Hengitysilma taitaa olla ainoa asia, josta ei tarvitse maksaa ja siitä on aika paha säästääkin.
Nykyinen hallitus on vain kykenemätön tekemään kulutukseen liittyviä järkeviä päätöksiä. Sen sijaan se hukkaa valtion omaisuutta tyhjänpäiväisiin toimiin, jotka ei oikeasti johda mihinkään muuhun kuin valtion menojen kasvuun.
Jos hallitus oikeasti haluaisi vähentää liikenteen päästöjä, se voisi esimerkiksi panostaa polttokennoautojen käyttöönottoon Suomessa sen sijaan, että rankaisee kuljetusyrittäjiä polttoaineveron korotuksilla. Sarjatuotannossa polttokennoautoja on ollut jo vuodesta 2013, mutta Suomessa ei ole tehty vielä mitään siihen suuntaan, että polttoaineen jakeluverkostoa luotaisiin näille, vaikka muualla Euroopassa tätä on jo vuosikausia rakennettu.
Hallitus, jonka innokkaana vihreän siiven sanansaattajana Kiiskinenkin on, ei ole mitenkään edistänyt tätä asiaa, vaikka se jos mikä luulisi olevan vihreää sydäntä lähellä. Voisiko osasyynä olla se, että tämä vaatisi hieman pidempää ajatuskaarta kuin yksi eduskunnan istuntokausi eikä tässä saisi saman tien kuitattua voittoa, jonka tavoittelusta Kiiskinenkin kirjoitti.
Nykyhallituksen räpiköinti ei näillä näkymin taida onneksi yhtä kautta kauempaa kestää, vaikka kyllä ne siinäkin ajassa saavat aikaiseksi aivan riittävästi vahinkoa.
Hannu Ruuska
kaupunginvaltuutettu (ps.)
Jenni Kiiskisen mielipide: Kyltissään teksti ”There is no planet B” – On lapsellista syyllistää nuoria veroeurojen tuhlaamisesta
