Tallinnan laulujuhlat sai mahtipontiset 150-vuotissyntymäpäivät viime viikonloppuna. Lauantaisessa ja sunnuntaisessa kuorokonsertissa oli laululavalla yhtä aikaa peräti 1 020 eri kuoron yhteensä 35 000 laulajaa. Molemmat suurtilaisuudet keräsivät runsaan 100 000 kuulijan yleisöt. Ylöjärveläiset kantoivat kiitettävästi kortensa kekoon historiallisessa tapahtumassa. Heitä oli esiintymässä Ylöjärven seurakunnan kamarikuoron ja tamperelaisen Mieskuoro Laulajien riveissä.
Kuorolaiset tekevät ison rutistuksen. Heillä on pohjalla vajaan kahden vuoden mittaiset harjoitukset. Tallinnan laulujuhlilla laulajat vastaavat kahtena päivänä poikkeuksellisen mittavista kuorokonserttien ohjelmistoista. Lauantainen avajaiskonsertti vietiin lävitse vajaassa viidessä tunnissa. Sunnuntainen pääkonsertti muodostui varsinaiseksi maratoniksi, sillä se kesti noin kahdeksan tuntia.
Lauantaina runsaat 35 000 kuorolaista nostattivat tunnelmaansa marssimalla Tallinnan keskustasta laululavalle. Edellisenä päivänä satoi, mutta vedentulo ja koleus eivät lannistaneet taivasalla harjoitelleita kuorolaisia.
Tämänkertainen Tallinnan laulujuhla oli poikkeuksellisen juhlava. Tapahtuma juhli 150-vuotista taivaltaan.
Laulujuhlaperinne alkoi Tartossa, jossa virolainen opettaja, lukkari ja lehtimies Johann Voldemar Jannsen (1819-1890) järjesti ensimmäiset laulujuhlat vuonna 1869. Vuodesta 1896 lähtien massiivinen kuorojuhla on pidetty Tallinnassa. Tämänkertaiset laulujuhlat olivat järjestyksessä 27.
Karsintojen jälkeen tiensä laulujuhlien estradille raivasi 1 020 kuoroa Virosta ja eri puolilta maailmaa. Kuorolaisia oli koossa runsaat 35 000 henkilöä.
Suomesta laulujuhlille pääsi seitsemän kuoroa: Helsingi Eesti lastekoor, Helsingi Eesti naiskoor, tamperelainen Mieskuoro Laulajat, oululainen mieskuoro Pohjan Laulu, rovaniemeläinen kamarikuoro Seitakuoro, Suomen virolaisten sekakuoro Siller, Tampereen Eesti segakoor sekä oululainen sekaääninen poikakuoro Ynnin Pojat.
Ylöjärven seurakunnan kamarikuorolaiset esiintyivät laulujuhlilla Tallinnan Pyhän Hengen seurakunnan kamarikuoron kanssa.
Kujanpäitä isä ja poika
Hannu ja Frans Kujanpää olivat Tallinnan laulujuhlilla isän ja pojan voimin. He musisoivat maankuulussa Mieskuoro Laulajissa, jolla on vaalittavanaan vuonna 1909 alkanut historia.
Ylöjärveläinen opettaja Hannu Kujanpää sai ensikosketuksensa laulujuhliin neljännesvuosisata sitten. Silloin hän istui kuorojuhlan katsomossa. Spektaakkelimainen tapahtuma huippuohjelmistoineen teki lähtemättömän vaikutuksen musiikkia harrastavaan mieheen.
Tamperelaisessa mieskuorossa laulava Kujanpää toteutti haaveensa nousten vuoden 2014 laulujuhlilla laululavalle. Ensiesiintyminen lisäsi hänen osallistumishalujaan.
150 vuoden ikäinen kuorojuhla soi Kujanpäälle toisen keikan laulujuhlille. Juhlatapahtuma piirsi miehen sydämeen entistä syvemmän jäljen. Hän toivoo voivansa olla esiintymässä myös viiden vuoden kuluttua heinäkuussa 2024.
Opettajana Kujanpää huomaa kaikissa elämänpiireissä lapset ja nuoret. Hän ihailee virolaista perhekeskeistä elämäntapaa, jossa isovanhemmat, vanhemmat ja lapset osallistuvat perhe- ja sukukunnittain kansakunnan yhdistäville laulujuhlille.
Kakkosbassoa laulava Kujanpää sai asemapaikkansa laululavalla aivan lasten ja nuorten kuorojen vieressä. Hän vaikuttui tyttöjen ja poikien vahvasta lauluinnosta ja intensiivisestä läsnäolosta poikkeuksellisen vaativissa olosuhteissa.
Kujanpää suitsuttaa laulujuhlien riipaisevaa kokonaisuutta. Estradille nousevien kuorolaisten urakka alkaa intensiivisillä harjoituksilla, joihin sitoudutaan vajaaksi kahdeksi vuodeksi. Tallinnassa toteutuu loppuhuipennuksena kaksi maratonkonserttia. Sitä ennen into nostetaan kattoon lauantaisella marssilla.
– Virossa kaikki laulavat; laulu on jokaisen sukupolven harras harrastus. Musiikki yhdistää paitsi eri sukupolvien ihmiset myös koko kansakunnan, Kujanpää kehuu.
– Lauluharrastus on tuonut minulle hyviä virolaisia ystäviä, joiden kanssa pidän yhteyksiä koko ajan. Tapaamme kodeissamme Suomessa ja Virossa, hän kiittää.
Juhlat kestävät aikaa
Kappalainen Jyrki Koivisto iloitsee ystävyysseurakuntatoiminnan tarjoamasta mahdollisuudesta osallistua Tallinnan laulujuhlille.
Ylöjärven seurakunnan kamarikuoron laulajat ovat vastanneet Tallinnan Pyhän Hengen seurakunnan kamarikuoron heittämään haasteeseen hankkiutua yhtenä kokoonpanona Tallinnan laulujuhlille. Näin tälläkin kerralla.
Koiviston mukaan maailmankuulujen laulujuhlien pitkän iän salaisuus piilee siinä, että kuorojuhla on kestänyt kovin monenlaisia aikajaksoja.
– Juhlat ovat muuttuneet ja muovautuneet kulloisellakin kaudella, esimerkiksi neuvostoaikana. Kuorotapahtuman voima ja sielukkuus kumpuaa siitä, että laulaminen ja suurtapahtuman järjestäminen yhdistävät virolaisia hyvin ainutkertaisella tavalla, hän teroittaa.
Koivisto kuvaa laulujuhlia ikkunaksi virolaiseen kulttuuriin.
– Tämä akkuna on ollut auki jo 150 vuoden ajan, hän huomauttaa.
Koivisto pitää laulujuhlia virolaisten mutkattomana oman kansan ja maan tapahtumana, jossa isänmaallisuus ja sen symbolit ovat esillä kokoavina tekijöinä.
– Virossa isänmaallisuus-sana ja sen tunnusmerkit eivät näy vain erilaisten ääriliikkeiden viestinnässä, kuten Länsi-Euroopassa viime vuosina tuntuu paikka paikoin tapahtuneen, hän vertailee.
Laulujuhlat on kansallisaarre
Musiikinopettaja Hanna Koivisto oli ensikertalainen Tallinnan laulujuhlien estradilla.
– Tämä tapahtuma on virolaisten kansallisaarre.
– Virolaiset säilyttävät musiikkia sydämessään.
Koivisto tietää laulujuhlien toteuttamisessa olevan paljon vapaaehtoisten talkootyötä, mutta valtavaa tapahtumaa ei pystytä järjestämään ilman yhteiskunnan kulttuuripoliittisia satsauksia.
Koivisto tunnisti, että virolaisten yhdessä laulamisessa on voiman lisäksi valtavasti iloa.
– Se, että laulujuhlat kokoavat suuren joukon ihmisiä säännöllisesti yhteen, muistuttaa arvokkaasta yhteenkuuluvuudesta.
Koivisto ihastelee laulujuhlilla vallitsevaa rauhaa ja hyvää henkeä, vaikka tapahtuma saa liikkeelle valtavan joukon ihmisiä. Musiikin ammattilaisen sydäntä lämmittää kovasti se, että laulujuhlilla satsataan kaikkiin ikäryhmiin. Laululavalla on niin lapsia kuin ikäihmisiä. Koivisto arvostaa myös laulujuhlien taiteellista osaamista, sillä kattaus sisältää kaikille mieluista laulettavaa, unohtamatta korkeakulttuuria.
– Isänmaallisuus on voimakkaasti läsnä. Sen ilmenemismuodot ovat lämpimät ja iloiset.
Sydämen kyllyydestä
Birgitta Puisto on konkarilaulaja Tallinnan laulujuhlilla.
– Kokemuksen kuvaamiseen eivät sanat tahdo riittää.
Puiston mielestä laulujuhlat kiteyttävät taiteestaan kuulun Viron kansan lahjat. Kulttuuri elää ja voi hyvin.
– Tämänkertaisetkin laulujuhlat päättyivät Mu isamaa on minu arm -lauluun. Sitä laulaessani liikutuin syvästi. Niin kuorolaiset kuin yli sadantuhannen hengen yleisö heiluttivat kännyköillään valoa niin kuin ennen yleisö teki sytkäreillään. Niin kuorolava kuin valtaisa katsomo olivat kuin tähtitaivas.
Birgitta Puisto korostaa laulujuhlien olevan suuren ilon lähde.
– Kaikki, kuorolaiset ja paikalla olevat kuulijat, laulavat sydämen kyllyydestä.
– Jos Luoja suo, haluan olla Tallinnan laulujuhlilla viidenkin vuoden kuluttua.
